Seinäjoen kaupunki suunnittelee jälleen kansainvälisen IB-lukion järjestämisoikeuden hakemista. Se on hyvä.
Sain lähes tarkalleen 30 vuotta sitten tehtäväkseni kouluhallinnon harjoitustyönä valmistella IB-lukion saamisen kaupunkiimme.
Opetushallituksen kanta asiaan oli jyrkän kielteinen, jopa tyly. Epuun perusteena oli lähinnä se, että IB-lukiot jo silloin suorastaan ympäröivät Seinäjokea. Niitä oli mm. Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa, sekä lähimpänä Vaasassa. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut.
Oli myös epäilyksiä siitä, riittäisikö maaseutukaupungissa oppilaita tällaiseen kouluun. Meitä taidettiin etelässä pitää tuolloin hieman maalaisjuntteina, sellaisina, jotka eivät liikaa sivistystä tarvitse.
Seinäjoen lukio on kuitenkin osoittanut, että tästä maakunnasta lähtee nuoria – niitä ”maalaisjuntteja!” – myös maailmalle. Mikä perustamansa it-alan yrityksen edustajaksi, mikä suurlähettilääksi tai suurlähetystön attaseaksi, mikä avaruusfysiikan tutkijaksi ja mikä miksikin. Kansainvälisillä lentokentillä tulee vastaan elegantteja Seinäjoen lukion entisiä oppilaita.
Koska tie IB-lukioon oli pystyssä, jäi vaihtoehdoksi vieraskielisen, tässä tapauksessa englanninkielisen, aineenopetuksen tuominen Seinäjoen lukioon. Siinä yksittäisiä aineita voi halutessaan opiskella englanniksi.
Jo heti alussa innostus oli suurta, mutta niin oli vastustuskin. Eräänkin koulun äidinkielenopettaja oli kirjoituksissaan kovasti huolissaan, että koulussa ei opita suomea, jos opiskellaan englanniksi.
Kauniin äidinkielemme lukemisen ja kirjoittamisen hälyttävän huonon osaamisen syyt ovat kuitenkin toisaalla.
Englanninkielisen aineenopetuksen aloittivat muistaakseni historia ja yhteiskuntaoppi, maantiede, uskonto ja psykologia sekä terveysoppi. Myöhemmin opetus jalostui ns. Engees-opinnoiksi Cambridgen kielitutkintoineen.
Nyt on vettä valunut Seinäjoen pohjapatojen yli jo kolme vuosikymmentä ja virkamiehetkin ovat vaihtuneet. Olisikohan ylimmille opetusviranomaisille valjennut, että IB-lukioita tarvitaan muuallakin, kuin yliopistokaupungeissa? Lahti sekä Imatra (Lappeenranta) ja Sotkamo (Oulu) ovat olleet tässä päänavaajina. Ovatko he havainneet, että potentiaalista oppilasainesta löytyy myös maaseutukaupungeista ja niiden ympäristöstä?
IB-lukion tarpeen kehittyvillä alueilla voisi ymmärtää niinkin päin, että se olisi vetovoimatekijä ulkomaalaisten osaajien tulla näille seuduin perheineen. Näin se olisi osana työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa.
Veli-Pekka Isomäki
YTT FM
Seinäjoki