Aloitimme syksyllä 2025 Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksella kaksivuotisen Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hankkeen, jota toteuttavat Vaasan ja Tampereen yliopistot.
Tavoitteemme on koota metsä-, puutuote- ja rakennusalan toimijoiden yhteistyöverkosto ja osaamiskeskittymä, joka kattaa puun arvoketjun metsästä rakentamiseen.
Ensimmäisessä työpajassa ”Metsästä sahoille – puurakentamisen yhteinen brändi” pohdimme, mille arvoille yhteinen brändi rakentuu ja miten näitä arvoja voidaan mitata. Osallistujien esittämistä arvoista äänestyksessä nousi esiin kuusi tärkeintä: perhemetsätalous, kotimaisuus, työllistävyys, läpinäkyvyys, terveys ja turvallisuus sekä jokaisenoikeudet.
Perhemetsätalous nähtiin suomalaisen metsätalouden erityispiirteenä, joka tukee kotimaisuutta, paikallista työllisyyttä ja pitkäjänteistä metsänhoitoa.
Kotimaisuus puolestaan kattaa koko arvoketjun: raaka-aineella, omistuksella, työvoimalla, osaamisella ja taloudellisilla hyödyillä on vahva kytkentä Suomeen.
Työllistävyydessä korostuivat työpaikkojen ohella paikallinen yrittäjyys, alueellinen elinvoima ja suomalaisen osaamisen säilyminen koko arvoketjussa.
Läpinäkyvyys nähtiin keinona osoittaa toiminnan vastuullisuus uskottavasti. Keskusteluissa korostuivat puun alkuperän jäljitettävyys, sertifioinnit sekä lainsäädännön noudattamisen ja vastuullisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen. Läpinäkyvyyteen liittyen osallistujat nostivat esiin myös metsien fyysisen avoimuuden: Jokaisenoikeudet mahdollistavat metsien tilan ja metsänhoidon tarkastelun omin silmin.
Terveys ja turvallisuus koskivat sekä puuta rakennusmateriaalina että työntekijöiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Jokaisenoikeudet nousivat myös omaksi arvokseen.
Erityisen kiinnostavana pidän läpinäkyvyyden ja jokaisenoikeuksien yhteyttä. Suomessa jokainen voi laajasti liikkua metsissä, havainnoida niiden tilaa ja tutustua metsänhoidon käytäntöihin. Nämä oikeudet ovat kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laajat.
Avaisivatko jokaisenoikeudet uuden polun metsätalouden läpinäkyvyyteen?
Metsäkeskustelu on ajoittain polarisoitunutta. Mielipiteitä riittää, mutta kuinka usein käymme itse katsomassa, mitä metsissä tapahtuu?
Omien havaintojen rinnalle on saatavilla myös runsaasti avointa metsätietoa. Suomen metsäkeskuksen karttapalveluista saa tietoa esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksissa esitetyistä hakkuuaikomuksista, niiden sijainnista, pinta-alasta ja hakkuutavasta.
Satelliittiaineistot tarjoavat lisää mahdollisuuksia metsien tilan tarkasteluun.
Metsien fyysinen saavutettavuus ja avoin metsätieto muodostavat kiinnostavan yhdistelmän. Ne tarjoavat uudenlaisen näkökulman metsien käytön ja hoidon tarkasteluun. Avoimuus ei yksin ratkaise metsien käyttöön liittyviä ristiriitoja, mutta se voi lisätä ymmärrystä, vuoropuhelua ja luottamusta.
Ehkä jokaisenoikeuksia kannattaisikin tarkastella uudella tavalla. Virkistyskäytön lisäksi ne voivat vahvistaa metsätalouden avoimuutta ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.
Metsien avoimuus ja jokaisenoikeudet ovat suomalaisia erityispiirteitä, joiden tuominen osaksi puurakentamisen yhteistä brändiä voisi vahvistaa luottamusta koko arvoketjun vastuullisuuteen. Samalla ne voisivat lisätä suomalaisen puurakentamisen erottuvuutta ja kilpailukykyä myös kansainvälisillä markkinoilla.
Suosittelen metsäkävelyä – avoimin silmin ja uteliaalla mielellä.