Joka viides nuori nainen on kokenut syrjintää työelämässä äskettäin, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta. 20–39-vuotiaista naisista jopa noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla.
Työelämässä tapahtuva syrjintä on tutkimuksen tulosten mukaan Suomessa muutenkin yleistä. Kaikista naisista 16 prosenttia ja miehistäkin 11 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
– Nuorten naisten kokeman työelämäsyrjinnän yleisyys voi johtua monesta asiasta. Nuorissa ikäryhmissä on enemmän moninaisuutta, mikä voi altistaa syrjinnälle. Työnantajat saattavat yhä olettaa nuorten naisten jäävän perhevapaille, mikä voi myös altistaa syrjinnälle. Muitakin sukupuolittuneita oletuksia ja arvostuksia voi olla. Lisäksi nuoret ikäpolvet saattavat vanhempia enemmän tunnistaa syrjintää ja olla tietoisempia siitä, kuvaa tutkimusprofessori Anu Castaneda THL:n tiedotteessa.
Tässä selvityksessä syrjinnällä tarkoitettiin muita huonompaa kohtelua jonkin itseen liitetyn ominaisuuden vuoksi. Ominaisuus voi olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto.
Castaneda painottaa, että syrjintäkokemuksilla on runsaasti yhteyksiä esimerkiksi ihmisten turvallisuuden kokemukseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemuksiin, hyvinvointiin, luottamukseen ja elämänlaatuun.
– Siksi syrjintäkokemuksiin tulisi aktiivisesti puuttua eri konteksteissa, esimerkiksi työelämässä, palvelutilanteissa ja arkisissa kohtaamisissa, hän toteaa.
Yksinäisyys on yleistynyt
Tutkimuksessa selvitettiin myös osallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia. Runsas kymmenesosa vastanneista koki yksinäisyyttä. Tämä vastaa Suomen koko aikuisväestössä yli puolta miljoonaa ihmistä.
Nuorimmat aikuiset kokivat eniten yksinäisyyttä. Toisaalta yksinäisyyttä koki myös moni 75 vuotta täyttänyt.
Tuloksista ilmeni, että yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet vuodesta 2018 vuoteen 2022.
– Pandemia-aika todennäköisesti selittää osan yksinäisyyden lisääntymisestä, mutta tuskin kaikkea. Taustalla on todennäköisesti laajempi murros, jossa olemme liukuneet kauemmas yhteisöllisyydestä kohti yksilökeskeisempää tapaa elää ja ajatella, Castaneda pohtii.
Heikkoa osallisuutta sanoivat tuntevansa erityisesti Suomen nuoret miehet. Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteita, elämän hallittavuutta ja luottamusta tulevaan. Osallisuudella mitataan myös ihmisen omaa käsitystä mahdollisuuksistaan osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja yhteiseen tekemiseen.
Joka kymmenes koki erittäin heikkoa osallisuutta. Koko aikuisväestössä se tarkoittaa yli 400 000 henkilöä. Erittäin heikko osallisuuden kokemus oli yleisintä nuorilla aikuisilla. Heikkoa osallisuutta kokivat erityisesti 20–39-vuotiaat miehet: heillä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuus oli peräti 13 prosenttia. Myös matalasti koulutetuilla heikon osallisuuden kokemus oli muita yleisempää.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Työelämäsyrjinnästä kysyttiin vain 20–74-vuotiailta.