Joka kolmas nainen maailmassa joutuu elämänsä aikana väkivallan uhriksi. Vuosikymmenien ajan tehty työ naisten oikeuksien parantamiseksi ei ole tuottanut toivottua tulosta vieläkään.
Esimerkiksi jo kaksikymmentä vuotta sitten YK:n pitämässä Pekingin naiskonferenssissa vaadittiin useita naisiin kohdistuvien väkivallan, syrjinnän ja avioliitoissa tapahtuvien raiskauksien sallivien lakien kieltämistä, mutta yhä vain naisia syrjivät lait ovat voimassa kymmenissä maissa.
Naiset kohtaavat järkyttävää happo- ja seksuaalista väkivaltaa sekä sukuelinten silpomista useissa maissa. Suomessa naiset kaikkein tyypillisimmin joutuvat väkivallan kohteeksi omassa kodissaan, ja 90 prosenttia parisuhdeväkivallan uhreista on naisia.
– Valtioiden on kiireesti tiukennettava lakeja naisten ja tyttöjen suojelemiseksi. Ympäri maailmaa tarvitaan palvelujen parantamista väkivallan uhreille ja pysyvän asennemuutoksen aikaansaamista perheissä, yhteisöissä ja koko yhteiskunnassa, vaatii Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen tasa-arvojärjestön Emme juhli naistenpäivänä -kampanjasta kertovassa tiedotteessa.
Turvakodit ovat harvoin julkisessa osoitteessa
Valtiotasolta konkreettisia parannuksia toivoo myös väkivallan uhan alla eläville maahanmuuttajanaisille neuvoja ja kriisiapua antavan Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert. Voimavarakeskus palvelee yli 60 eri maasta olevia naisia.
– Ei ole kovin paljon syytä juhlia edelleenkään. Tukitoimet ovat olemattomia, jos puhutaan matalakynnyksen palveluista. Väkivaltakokemusten tuominen esiin on todella vaikeaa ja kynnys korkea. Moni naisista kertoo kokemastaan traumastaan vasta pitkän ajan kuluttua, Gerbert sanoo.
Gerbert ihmettelee myös Suomen turvakotikäytäntöä, sillä Monika-Naiset liiton ylläpitämä turvakoti on Suomen ainut salaisessa osoitteessa sijaitseva turvakoti.
– Suomessa on poikkeuksellista muuhun Eurooppaan nähden, että turvakodit sijaitsevat avoimessa osoitteessa kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ruotsissa vain kaksi turvakotia on julkisessa osoitteessa.
Osa maahanmuuttajanaisten turvakotiin tulevista naisista on paennut perheväkivaltaa, kun toiset taas ovat ihmiskaupan uhreja.
JOHANNA JUUPALUOMA/LÄNNEN MEDIA