Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) jätti viime vuoden toukokuussa pöydälle hedelmällisyyshoitojen rajauksen julkisessa terveydenhuollossa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta antoi joulun alla päätöksen, jonka mukaan yliopistosairaalat ovat syrjineet hedelmöityshoidoissa naispareja ja naisia.
Syrjinnästä 30 000 euron uhkasakon saaneet viiden sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärit edellyttävät, että palveluvalikoimaneuvosto ottaa asian nyt pikaisesti käsittelyyn. He odottavat suositusta siitä, millä kriteereillä hedelmöityshoidot kuuluvat Suomessa julkisen palveluun.
– Sosiaali- ja terveysministeriö oli huhtikuussa 2014 muistuttanut sairaanhoitopiirejä syksyllä 2014 päivitetyistä hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista. Asia oli myös käsittelyssä yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja -lautakunnassa. Katsoimme, että ei ollut viisasta lisätä yhtä kokkia soppaan, palveluvalikoimaneuvoston sihteeri Reima Palonen perustelee.
Neuvosto on perustettu vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Sen tehtävänä on muun muassa antaa suosituksia siitä, mitkä tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat julkisin varoin rahoitettuun terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa.
– Neuvosto on uusi elin, ja viranomaisilla on rinnakkaisia ja päällekkäisiä toimivaltuuksia. Mielestäni ministeriön ja neuvoston pitäisi yhdessä talven aikana pohtia marssijärjestystä, vaikka neuvosto onkin itsenäinen toimija.
Tuoreesta hedelmöityshoitoratkaisusta neuvosto ei ole vielä lomakauden vuoksi keskustellut.
– Nyt on liian aikaista sanoa, mihin toimenpiteisiin ryhdymme. Talven ja kevään aikana katsotaan mihin toimenpiteisiin on aihetta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarkentaa aiempia tai neuvosto ottaa asian käsiteltäväksi, Palonen sanoo.
Neuvosto kokoontuu parin kuukauden välein.
Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen sanoo, että johtajaylilääkäriviisikko kaipaa suositusta.
– Näin merkittävään päätökseen tarvitaan yhteiskunnallinen keskustelu. Asian käsittelyä palveluvalikoimaneuvostossa on odotettu jo lähes kaksi vuotta.
Hiltunen toteaa, että hänen käsityksensä mukaan neuvoston piti olla juuri se elin, joka linjaa mitä julkisin varoin terveydenhuollossa tehdään.
– Päätöksenteon sijaan neuvostolle annettiin suosituksia antava rooli, mikä heikentää ohjausmahdollisuuksia. Suositus meille riittäisi, koska neuvostossa on laaja eri alojen ja asiantuntijoiden edustus.
Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Helsingin ja Uudenmaan sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit kokoontuvat neuvonpitoon tammikuun alkupuolella.
– Silloin selvitysten jälkeen ratkaisemme, valitammeko hallinto-oikeuteen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä. Uhkasakko on käsittääkseni poikkeuksellinen, sillä se on langetettu virkamiestyönä tehdystä asiasta, mutta henkilökohtaisena, Hiltunen toteaa.
Johtajaylilääkärit ovat perustelleet ratkaisuaan maan terveydenhuoltolain ja lääketieteellisen hoidon perustein. Julkisissa sairaaloissa ei ole tehty esimerkiksi yksinäisille naisille hedelmöityshoitoja, koska yksin asuminen ei ole lääketieteellinen peruste.
Johtajaylilääkärien mukaan yhteisen linjauksen tarkoituksena oli ollut resurssien riittävyydestä huolehtiminen.
Johanna Puukka / lännen media