Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti perjantaina iltapäivällä lisää maanantaina todetusta tuberkuloositartunnasta. Tuberkuloositartunnalle altistuneita henkilöitä on Koulutuskeskus Sedussa noin 30 sekä päiväkodissa noin 75, joista 60 on lapsia.
Kyseessä on keuhkotuberkuloosi. Tuberkulooseista vain keuhkotuberkuloosi voi tarttua.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki rauhoittelee, ja kertoo, että lapset saavat tuberkuloositartunnan äärimmäisen huonosti.
– Tauti ei muutenkaan tartu helposti. Muutenhan se leviäisi paljon enemmän, Puolijoki sanoo.
Puolijoki ei ole hoitanut tuberkuloosiin sairastunutta Sedun opiskelijaa, joten hän puhuu yleisellä tasolla.
Puolijoen mukaan tuberkuloositartunnan voi saada tartunnan lähteenä olevasta, basilleja yskivästä henkilöstä.
Tartunnan saanut voi sairastua vasta vuosia myöhemmin. Bakteeri niin sanotusti koteloituu ja laukeaa esimerkiksi infektion yhteydessä. 1950-luvulla syntynyt Puolijoki arvelee, että moni hänen ikäluokastaan on törmännyt lapsuudessaan tai nuoruudessaan tuberkuloosibakteeriin.
– Tauti voi olla meillä koteloituneena ja puhjeta esimerkiksi yhdeksänkymppisenä, kun yleiskuntokin heikkenee.
Riski taudin puhkeamiselle on pieni.
– Muutenhan sitä esiintyisi valtavasti!
Suomalaisia rokotettiin keuhkotuberkuloosia vastaan vielä kymmenisen vuotta sitten. Tuberkuloosirokotuksista luovuttiin erityisryhmiä lukuun ottamatta syksyllä 2006. Rokotteen haittojen katsottiin olevan suurempia kuin siitä saatavan hyödyn.
Puolijoen mukaan tuberkuloositartuntoja on Suomessa vuosittain vähän. Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa on viimeisen kuuden vuoden aikana todettu kahdesta kahdeksaan tartuntaa vuodessa.
– Esimerkiksi 1930–luvulla sairastumis- ja kuolemaluvut olivat aivan eri luokkaa.
Tilanteeseen on Puolijoen mukaan monta syytä. Lääkkeet ovat yksi, mutta erityisesti yleinen elintason nousu on vaikuttanut siihen, ettei tuberkuloosia enää esiinny juurikaan.
– Hygienia, väljemmät asuinolot ja yleiset elinolot vaikuttavat siihen, että tauti on saatu hienosti nujerrettua.
Tuberkuloosin harvinaisuus tekee taudista myös hankalan diagnosoida. Usein saatetaan epäillä muita tauteja ja hoidon määritys voi viivästyäkin.
Puolijoen mukaan paljon ennemmin epäillään jopa syöpää tai esimerkiksi klamydian aiheuttamaa pitkittynyttä infektiota.
– Jos seinän takaa kuuluu kavioiden kopsetta, se on yleensä hevonen, mutta joskus se saattaa olla seepra, Puolijoki vertaa.
Etelä-Pohjanmaan tuberkuloositapauksen yhteydessä onkin puhuttu paljon pakolaisten tuomasta taudista. Sairaanhoitopiiri kertoi perjantaina, että sairastunut on Suomen kansalainen.
Puolijoki myöntää, että tuberkuloosi on edelleen kehitysmaiden vitsaus. Puolijoki katsoo myös, että jos koko väestöä tarkastellaan, pakolaisten keskuudessa on suhteessa enemmän tiettyjä tauteja.
– Mutta ei niillä määrillä maata kaadeta, täytyy ajatella realistisesti.
JATTA LAPINKANGAS