Joh­ta­ja­yli­lää­kä­ri ottaa vastuun Huuh­ka­ja-fa­nien ra­ja­koh­te­lus­ta

Suomi pelasi ensi kertaa miesten jalkapallon EM-turnauksessa. Osa kannattajakunnasta päätti matkustaa katsomaan historiallisia otteluita koronariskistä huolimatta. Suomen kannattajia kehuttiin muun muassa Ylen lähetyksissä Huuhkajien ylimääräiseksi pelaajaksi. Kuva on Suomi-Belgia-ottelun katsomosta Pietarissa 21. kesäkuuta.

Viime viikon tiistaina Vaalimaan ja Nuijamaan rajoilla päästettiin Venäjältä tulevia matkustajia Suomeen ilman, että lakisääteistä rajalla suoritettavaa koronatestiä olisi tehty.

Päätöksen kisaturistien päästämisestä rajan yli ilman testiä teki viime kädessä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

– Kyllä se minä olin, joka päätöksen teki tiistaina iltana, mutta yksinhän en sitä päätöstä tehnyt, vaan kyllä sitä edelsi aika monipuolinen tiedonvaihto ja tilannekuvan luominen, Mäntymaa sanoo.

Neuvonpidossa siitä, miten kisaturistien koronatestauksen osalta menetellään, oli Mäntymaan mukaan mukana muiden muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija.

Mäntymaa keskusteli asiasta myös Kymsoten henkilöstön esimiehen ja infektioylilääkärin kanssa, joiden lisäksi hän soitti tullin sekä rajavartioston edustajille.

– Todettiin, että parempaa vaihtoehtoa ei ole kuin se mikä tehtiin. En voi sanoa, että olin tyytyväinen tilanteeseen, mutta sinne tuli aika nopeassa tahdissa aika iso määrä rajanylittäjiä vain muutama tunti ennen rajojen sulkeutumista.

Mäntymaan mukaan osa matkustajista päätettiin päästää rajan yli ilman koronatestiä, koska muuten henkilöiden testaaminen olisi kestänyt aamuun asti tai pidempäänkin.

– Meidän henkilöstömme oli tehnyt helteessä jo pitkän työpäivän suojavaatteet päällä, ja uutta henkilöstä ei kerta kaikkiaan Vaalimaalle ole helposti saatavissa. Nekin, jotka oltiin sinne viritetty, olivat useimmat todennäköisesti tehneet jo edellisen yön töitä, Mäntymaa sanoo.

Toinen vaihtoehto olisi ollut Mäntymaan mukaan laittaa raja kiinni illalla, jolloin osa kisaturisteista olisi jäänyt yön yli rajan taakse.

– Molemmat vaihtoehdot olivat huonoja turvallisuudenkin kannalta.

Vaalimaan raja-asemalla oli Mäntymaan mukaan viime viikon tiistai-iltana neljä näytteenottajaa ja neljä terveysneuvojaa, kun heitä tavallisesti on puolet vähemmän.

Mäntymaan mukaan päätökseen päästää osa kisaturisteista rajan yli vaikutti myös väärä käsitys siitä, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto olisi purkanut kunnille antamansa velvoitteen suorittaa matkustajien koronatestaus rajalla.

– Juuri sinä iltana kun tämä rajaruuhka tuli, meillä oli tieto, että avin rajan terveysturvallisuustarkastuksiin liittyvä päätös muuttuu sellaiseksi, että alueilla on enemmän valinnanvapautta päättää itse siitä, millainen terveystarkastus rajalla on, eikä se ollut niin velvoittava siihen, että tehdään kaikille siinä rajalla se koronanäytteen otto, vaan on mahdollista ohjata niin, että se koronanäyte otetaan rajan jälkeen.

Mäntymaan mukaan Kymsotessa on eletty viimeiset pari kuukautta vaihtuvien ohjeiden maailmassa rajanylityspaikkojen koronaviruksen leviämisen torjuntaa koskevien ohjeistusten osalta.

– Siihen sopeutuminen on ollut yksi projektinsa.

Myös se, että rajalle saataisiin riittävästi henkiölkuntaa on Mäntymaan mukaan ollut Kymsotelle haaste.

– Henkilöstö ei tule ihan omasta kylästä, vaan osa heistä tulee kaukaa.

Niinpä rajalla olevat henkilöt päästettiin rajan yli myös ilman koronatestiä.

Vastuunkantajia koronatartunnoille ei ole julkisuudessa ilmoittautunut montakaan.

Kymsote yritti kysyä neuvoa kisaturistien testaukseen liittyen myös aluehallintoviraston aluehallinnon lääkäriltä, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Kristiina Poikajärvi sanoo, että Vaalimaan raja ruuhkautui ilta-aikaan, jolloin aluehallintoviraston viranomaiset eivät ole tavoitettavissa.

– Meille on yritetty soittaa, mutta ei meillä ole ketään töissä, koska meillä ei ole päivystystä, Poikajärvi sanoo.

Hänen mukaansa aluehallintovirasto ei joka tapauksessa olisi voinut määrätä rajalla testaamatta jääneille matkustajille esimerkiksi massakaranteenia, koska karanteenimääräys on yksilöllinen.

Tartunta­tauti­lakiin perehtyneen sosiaali­oikeuden yliopiston­lehtorin Pauli Rautiaisen mielestä laki on asian suhteen kuitenkin epäselvä.

”Asia on tulkinnallinen emmekä tiedä tapahtuneesta riittävästi. Lähtökohtaisesti voimassa oli tartuntatautilain 16 §:n mukainen pakkotestipäätös, eli kaikki olisi pitänyt testata”, Rautiainen vastaa Lännen Medialle sähköpostitse.

Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemilla 22. kesäkuuta jälkeen otetuista näytteistä on todettu 99 koronavirustartuntaa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kertoi maanantaina tiedotteessaan.

Lisäksi Venäjällä matkustaneilla on todettu tartuntoja muissa näytteenottopisteissä otetuista näytteistä. Vielä ei ole tiedossa, kuinka moni näistä näytteistä on deltavarianttia, Husin tiedotteessa sanotaan.

Mäntymaa sanoo, että viime viikkoinen vaikea ruuhka Vaalimaan ja Nuijamaan rajoilla ei tullut hänelle itselleen täysin yllätyksenä.

– Ei nyt voi sanoa, etteikö sellainenkin kauhukuva olisi käynyt mielessä.

Se oli Mäntymaalle yllätys, miten kauan yksittäisen matkailijan terveystarkastus rajalla kesti.

– Kuviteltiin, että olisi ollut niitä ennakkotestejä ja Finnet-järjestelmän käyttöä, jolloin yksittäisen henkilön terveystietojenkäsittely olisi ollut nopeampaa.

Mäntymaan mielestä jalkapallokisaturisteja ei olisi pitänyt Venäjälle alun perinkään päästää.

– Pietarin koronatilanne oli niin selvästi nähtävissä silloin, kun nämä kisat alkoivat. Olisi pitänyt kerta kaikkiaan tehdä niin jyrkkä päätös, että ihmisiä ei olisi lähtenyt sinne niin paljon kuin heitä lähti, siitä huolimatta, että käsillä oli ainutlaatuinen tilanne.

Julia Blomqvist