Seinäjoen kaupunginhallituksen jäsen Johannes Karhu (kesk.) jääväsi itsensä päätöksenteosta 30 kertaa kesäkuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Ilkka-Pohjalainen kävi läpi kaupunginhallituksen pöytäkirjat vuoden ajalta ja kirjasi ylös kaikki ne kerrat, jolloin jäsenet ilmaisivat olleensa esteellisiä jonkin asian käsittelyssä. Kokouksia oli 28.
Rakennusalalla toimiva Karhu sanoo yllättyneensä siitä, miten paljon jäsenyys kaupunginhallituksessa aiheuttaa esteellisyyksiä. Hän kuvaa itseään tuoreeksi nimeksi politiikassa. Karhu nousi valtuustoon vuoden 2021 kuntavaaleissa ja pääsi heti päätöksenteon ytimeen kaupunginhallitukseen. Aiempaa kokemusta hänellä oli kaupunkiympäristölautakunnasta, jossa jääviyksiä – ja kokouksia – oli vähemmän.
– Kaupunginhallituksessa aika monet päätöksistä liittyvät rakentamiseen tai kiinteistönkehittämiseen. Kun sellaiset asiat ovat tulleet listalle, niin olen aika automaattisesti jäävännyt itseni, monesti vaikka ei olisi ehkä tarvinnutkaan.
Epäselviä asioita on kuitenkin ollut harvoin. Tarvittaessa Karhu on soittanut kaupungin hallintojohtaja Jari Jokiselle ja kysynyt ohjeita. Jonkin verran asiaa sekoittaa se, että jääviyskynnys on erilainen valtuustossa kuin muissa käsittelyvaiheissa, kuten lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa.
– Valtuutetun esteellisyysperuste tulee suoraan kuntalaista. Muiden luottamushenkilöiden esteellisyysperuste tulee hallintolaista, johon kuntalaissa viitataan. Valtuutetun esteellisyys on kirjoitettu mahdollisimman lieväksi. Esteellisyys syntyy, kun asia koskee henkilökohtaisesti valtuutettua, Jokinen tarkentaa.
Valtuustossa päättäjä on jäävi vain kun asia koskee selkeästi häntä itseään. Sama henkilö siis voi olla esimerkiksi lautakunnassa jäävi, mutta voi osallistua asian käsittelyyn valtuustossa.
"Rakennusalan näkökulma on hyödyksi"
Karhu on kaupunginhallituksessa jättäytynyt useita kertoja pois päätöksenteosta sillä perusteella, että perheen yritys Rakennus K. Karhu voi tehdä tarjouksen urakasta, joka liittyy käsiteltävään asiaan. Nämä ovat liittyneet esimerkiksi koulujen- ja päiväkotien rakennuspäätöksiin. Rakennus K. Karhu valittiin helmikuussa Törnävän uuden koulun urakoijaksi.
– Olemme osallistuneet kilpailutuksiin ja pärjänneet vaihtelevasti, Johannes Karhu toteaa.
Karhu sanoo, että on tietenkin aivan selkeää, että jos johonkin asiaan annetaan lisämääräraha, niin hän ei voi olla siitä päättämässä ja sitten tehdä tarjousta.
– Ja jos päätetään jostain, josta on itselle mahdollisesti hyötyä tai jos omistamme maata jollakin päätöksen kohteena olevalla alueella, olen selvästi jäävi.
Karhu sanoo, että hänen asemansa sekä päättäjänä että rakennusalan toimijana ei ole aiheuttanut pulinoita, jotka olisivat kantautuneet hänen korviinsa. Karhu muistuttaa, että rakennusalan kokemusta kaupunginhallituksessa on myös Reima Kuislalla.
– Koen, että me olemme Reiman kanssa hyvä ja tärkeä osa kaupungin päätöksenteossa. Pystymme tuomaan rakennusalan ja kiinteistöalan mukaista näkökulmaa päätöksentekoon.
Karhu toisaalta kokee, että jääviysasioiden takia osa hänen osaamisestaan jää hyödyntämättä päätöksenteossa.
– Sillä lailla osittain harmittaa, että itsellä olisi kumminkin sitä osaamista niihin asioihin. Jos kaavoitettava alue on Seinäjoen hallinnassa, niin silloin pystyn antamaan vinkkejä.
Kuislalla eniten poissaoloja
Karhun esteellisyysilmoitusten määrä on kaupunginhallituksen suurin, joskaan ei poikkeuksellisen korkea. Useat muutkin kaupunginhallituksen jäsenet ilmoittivat yli 20 kertaa esteellisyydestä.
Karhun esteellisyydet ovat kuitenkin erilaiset kuin muilla kärkipäähän sijoittuvilla. Ne tulevat Karhun toiminnasta yksityisellä puolella. Johannes Karhu on Rakennusliike K. Karhun kiinteistö- ja kehitysjohtaja ja Jossulla-osakeyhtiön toimitusjohtaja.
Kokoomuksen Reima Kuisla ilmoitti jääviydestään 12 kertaa. Näistä puolet liittyi samalla kertaa käsiteltyihin keskustakorttelien kaavoihin ja maankäyttösopimuksiin. Niissä Kuisla ja Johannes Karhu olivat yhdessä esteellisiä. Kuisla jääväsi itsensä myös esimerkiksi Itikan alueen maankäyttöön liittyvissä päätöksissä. Kuisla oli poissa yhdeksästä kaupunginhallituksen kokouksesta. Muilla poissaoloja oli 0–5.
Yritysmaailmasta tuleva jääviys kosketti myös vasemmistoliiton Antti Knuuttilaa. Hänen kahdeksan jääviyttään jakautuvat lähinnä rooliin kiinteistötekniikan palveluita tarjoavan Nevera Oy:n työnjohtajana ja jäsenyyteen Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen hallinnossa.
Sote-uudistus näkyy esteellisyyksinä
Muiden kärkisijoille yltävien esteellisyyslukuja nostavat erityisesti entisen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja nykyisen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen luottamushenkilöiden päällekkäisyys. Esimerkiksi viisikko Paula Risikko, Piia Kattelus-Kilpeläinen, Jesse Luhtala, Sirkka Penttilä ja Aki Ylinen olivat hyvinvointialueen hallintoon liittyvien päätösten takia jäävejä yhdessä lukuisia kertoja.
Hallintojohtaja Jokinen sanoo, että tämä päällekkäisyys on aiheuttanut hankaluuksia kaupunginhallituksessa. Sote-uudistuksen siirtymävaiheen jälkeen asian pitäisi helpottaa.
– Tässä siirtymävaiheessa on ollut paljon yhteisiä asioita ja samoja luottamushenkilöitä on molemmissa organisaatioissa. Kyllä me olemme kaikki päätökset päätösvaltaisina pystytty tekemään. Päätöksenteko ei ole estynyt.
Päättäjän esteellisyys on laissa määritelty, mutta päätöksen omasta jääviydestä tekee päättäjä itse. Jokinen sanoo, että tarvittaessa hän ohjaa päättäjää, jos siihen on tarvetta.
– Toimielinkin voi tehdä päätöksen esteellisyydestä, jos henkilö ei sitä itse tee. Pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä kuitenkin toimii.
Jokinen sanoo, että Seinäjoen päätöksenteossa on ollut vuosien varrella joitain tapauksia, joissa hallinto-oikeus on katsonut päättäjän olleen päätöksenteossa jäävi. Jokisen mukaan nämäkin asiat ovat olleet sellaisia, joissa jääviys ei ole ollut valituksen pääkohde.