Venäjällä opposition johtohahmo Aleksei Navalnyi on saanut 19 vuoden vankeustuomion ekstremismisyytteistä. Häntä syytettiin muun muassa ääriliikkeen perustamisesta ja rahoittamisesta sekä julkisesta yllyttämisestä ääriliikehdintään.
Tuomiosta kertoo Navalnyin edustaja Kira Jarmysh. Navalnyi on kiistänyt syytteet.
Syyttäjät vaativat jo ennestään vankeudessa olevalle Navalnyille 20 vuoden vankeustuomiota. Hän istuu parhaillaan rangaistussiirtolassa yhdeksän vuoden vankeusrangaistusta.
Myös uusi tuomio on määrä suorittaa huippuvartioidussa rangaistussiirtolassa.
Oikeudenkäyntiä vankilan lehdistökeskuksessa seurannut uutistoimisto AFP:n toimittaja kertoo Navalnyin hymyilleen tuomarin lukiessa tuomiota ja halanneen toista syytettyä ennen lähetyksen katkeamista.
Kannusti venäläisiä vastarintaan
Yllätyksenä pitkä tuomio ei Navalnyille tullut: torstaisessa lausunnossaan hän kommentoi odottavansa pituudeltaan "stalinistista" vankeusrangaistusta. Tuomion julkistamisen jälkeen Navalnyi huomautti Facebook-päivityksessään, että tuomiolla ei yritetä pelotella häntä vaan muita ja riistää heiltä halu jatkaa vastustusta.
Navalnyi myös syytti Venäjällä valtaa pitäviä muun muassa pettureiksi ja varkaiksi, jotka pakottavat venäläiset luovuttamaan maansa ilman taistelua.
– Älkää menettäkö haluanne tehdä vastarintaa, hän kannusti.
Jarmysh kertoi uutistoimisto AFP:lle, että uudessa tuomiossa huomioidaan Navalnyin jo suorittamat kaksi ja puoli vuotta vankeutta sekä 10 kuukauden kotiaresti vuosina 2014–2015. Navalnyi kuitenkin huomautti, ettei vuosien määrällä ole merkitystä.
– Ymmärrän täysin, että monien poliittisten vankien tavoin suoritan elinkautista tuomiota, jossa elämä mitataan joko minun elämäni pituudella tai (Venäjän nykyisen) hallinnon kestävyydellä, hän sanoi.
EU ja YK reagoivat
Oppositiohahmon tuomioita pidetään laajasti poliittisina. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock ehti heti tuomion tultua julki kutsua Navalnyin saamaa tuomiota silkaksi vääryydeksi. Hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei pelkää mitään niin paljon kuin sodan ja korruption vastustamista ja demokratian puolustamista, vaikka se tapahtuisi vankilan sellistä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kuvaili oikeudenkäyntiä "taas yhdeksi valeoikeudenkäynniksi" Navalnyia vastaan.
– Tämä mielivaltainen tuomio on reaktio hänen rohkeuteensa puhua kriittisesti Kremlin hallinnosta, Michel sanoi.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on niin ikään vaatinut Navalnyin välitöntä vapauttamista ja oikeuksien loukkaamisen lopettamista. Hän sanoi lausunnossaan tuoreen tuomion herättävän jälleen vakavia huolia siitä, kuinka Venäjällä oikeusjärjestelmää käytetään poliittisiin tarkoituksiin.
Monien muiden tavoin myös Yhdysvallat arvosteli tuomiota. Ulkoministeriön lausunnossa sanottiin Venäjän hallinnon pyrkivän hiljentämään Navalnyi ja estämään sen, että Navalnyin vaatimukset läpinäkyvyydestä ja vastuunkannosta kulkeutuvat venäläisille asti.
Tuomion mitalla ei merkitystä
Navalnyin tavoin Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arveli etukäteen, että tulossa on kova tuomio. Sillä pyritään Lassilan mukaan viestimään Navalnyille ja tämän tukijoille, ettei vapautumista ole näköpiirissä.
Tuomion mitalla ei kuitenkaan ole käytännön merkitystä.
– Jos tarve vaatii, uusi rikos voidaan keksiä mistä tahansa, Lassila sanoi STT:n haastattelussa.
Tuomiot ovat Lassilan mukaan koventuneet Venäjällä etenkin sen jälkeen, kun suurhyökkäys Ukrainaan alkoi.
– Puhutaan kovimmista tuomioista sitten Josif Stalinin ajan. Poliittisten vankien määrä on korkeampi kuin mitä se oli Neuvostoliitossa esimerkiksi Leonid Brezhnevin aikana.
Aiemmin esimerkiksi korkeimman oikeuden päätöksillä on voitu näytösluontoisesti lyhentää aiemmin annettuja tuomioita, mutta nyt tätäkään ei enää Lassilan mukaan tapahdu.
Toimiva oppositio vaatisi shokkia
Navalnyi pidätettiin vuonna 2021 hänen palattuaan Venäjälle Saksasta, jossa hän oli toipumassa myrkytysyrityksestä. Nyt hänen on kerrottu kärsineen vankilassa huonoista oloista ja terveysongelmista sekä laihtuneen huomattavasti.
Jos Navalnyi kuolisi vankeudessa, se varmasti aiheuttaisi Lassilan mukaan Venäjän sisällä jonkinlaisia reaktioita. Hän ei kuitenkaan näe, että pelkästään poliittisten vankien tilanne saisi kansalaisia laajemmin protestoimaan ja siten riskeeraamaan omaa turvallisuuttaan.
– Se on tosi vaarallinen aihe, josta joutuu välittömästi vaikeuksiin. Valitettavasti se ei ole tavallisten venäläisten kiinnostuksen kohteissa kovin korkealla.
Paljon suurempi poliittinen riski Venäjän hallinnolle on Lassilan mukaan pinnan alla kasvava sosioekonominen tyytymättömyys esimerkiksi kasvavien elinkustannusten ja rapistuvan infrastruktuurin vuoksi.
Venäjän oppositio ei ole yhtenäinen monoliitti, ja myös sen sisällä otetaan yhteen. Asia erikseen on Venäjän poliittisen järjestelmän sisällä toimiva näennäinen niin kutsuttu systeemioppositio, joka todellisuudessa myötäilee Kremlin politiikkaa.
Se, että oppositio pystyisi taas toimimaan Venäjällä, vaatisi Lassilan mukaan jonkinlaisen shokin, joka laukaisisi muutoksen. Todennäköisimpänä lähtökohtana hän pitää tälle tilannetta, jossa sosioekonominen tyytymättömyys kasvaisi samalla kun Putinin hallinnon poliittinen kontrolli heikkenisi.
---
Lähteenä myös AFP.