Vuoden 2022 lopussa palkansaajien työttömyyskassoissa oli yhteensä 1 918 212 jäsentä. Se on lähes 85 % kaikista Suomen palkansaajista. Kassajäsenyys on siis hyvin suosittua. Täyden ansiopäivärahan suuruus on keskimäärin noin 80 euroa päivässä eli noin 20 000 euroa vuodessa. Kun ottaa huomioon, että jäsenyys työttömyyskassassa maksaa suurin piirtein sata euroa vuodessa, ei ole ihme, että jäsenyys työttömyyskassassa kiinnostaa monia.
Suomessa on jonkin verran tutkittu työttömyyskassaan kuulumista. Tulosten mukaan työttömyysriskin ja kassajäsenyyden hankkimisen välillä on selvä yhteys. Toisin sanoen kassajäsenyyden hankkineilla palkansaajilla on suurempi työttömyysriski verrattuna niihin, jotka eivät jäsenyyttä hanki. Vastaavasti ne, joilla on pieni työttömyysriski, jättävät muita useammin jäsenyyden hankkimatta. Tämä viittaa siihen, että vaikka kassajäsenyys on suosittua, palkansaajat myös hyödyntävät nykyjärjestelmän vapaaehtoisuutta.
1990-luvulla työttömyysetuuksien rahoitusta muutettiin siten, että työntekijöille tuli osuus työttömyysvakuutusmaksuista. Kaikki palkansaajat siis maksavat osuutensa työttömyysetuuksien rahoituksesta. Kukaan ei kuitenkaan rahoita omilla vakuutusmaksuillaan sellaista työttömyysetuutta, jonka piirissä ei olisi. Kassoihin kuulumattomat eivät siis rahoita ansioturvaa. Sen sijaan heidän työttömyysvakuutusmaksuillaan rahoitetaan perusturvaa. Tämä merkitsee sitä, että valtio säästää omassa rahoitusosuudestaan niiden osalta, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin.
Nopein tapa nostaa kassajäsenyyden jo nykyisin hyvin korkeaa suosiota olisi ohjata työttömyyskassoja kohti suurempia yksiköitä ja entistä itsenäisempää toimintaa. Tehokas ja suuri toimija pystyy olemaan aktiivisesti esillä ja kertomaan palveluistaan uskottavasti.
Auli Hänninen
toimitusjohtaja
YTK Työttömyyskassa