Kävin uimassa. Pois tullessani huomasin kupla ketjun joka askeleesta. Näin minä päästin osaltani hiilidioksidia, metaania, typpioksiduulia yhteisiin päästöihin.
Tieteen kuvalehden 7/2023 artikkelissa ”Maailma saa uusia järviä – Uusien järvien synty on paha ennuste ilmastolle” viitataan laajaan tutkimukseen, jossa kartoitettiin 3,4 miljoonan järven tilaa ja kehitystä 40:n viimeksi kuluneen vuoden aikana ja todettiin, että maailman järvien kokonaispinta-ala on kasvanut 46 000 neliökilometriä vuosien 1984–2019 aikana. Jutussa todetaan, että vaikka uusien järvien synty voi äkkiseltään kuulostaa hyvältä uutiselta, se on ilmaston kannalta huono uutinen.
”Kasvihuonekaasuja kuten hiilidioksidia, metaania, typpioksiduulia syntyy, kun bakteerit ja sienet hajottavat kuolleita kasveja ja eläimiä järven pohjassa. Joidenkin arvioiden mukaan järvistä vapautuvat muodostavat jopa viidesosan kaikista kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Tutkijoiden mukaan tilanne uhkaa vain pahentua tulevaisuudessa.”
Pinta-alan kasvu on ollut suurinta pienissä alle neliökilometrin kokoisissa järvissä. Pienet järvet ovat tuottaneet kokoonsa suhteutettuna eniten hiilidioksidipäästöjä. Pieniin järviin kertyy myös isoja enemmän orgaanista ainetta, joka hajotessaan tuottaa päästöjä, ja koska ne ovat matalia, orgaanisen aineen hajotessa syntyvät kaasut kulkeutuvat ilmakehään.
Seinäjoen ympäristössä on monia pieniä ja matalia järviä. Nyt ei lyödä päätä seinään vaan yhteen.
Voisimmeko yhdessä kehittää keinon millä järvivesiä saadaan ennallistettua ja samalla vähennettyä merkittävästi ilmastopäästöjä.
Eräs keino voisi olla tyhjentää järviä ja kaapia /ruopata järvet pohjiaan myöten niin hyvin kuin se on mahdollista. Samalla saataisiin lietteestä tuotettua polttoainetta turvevoimalaan – ja meidän kaikkien mökkijärvet kirkkaiksi jälleen.
Yrjö Rinta-Jouppi
Pori