Järvien vedenkorkeus voi laskea toukokuussa poikkeuksellisen alas, ennustaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi.
Järvi-Suomessa lumet sulivat kuukauden keskimääräistä aiemmin ja nyt veden pinta on lähdössä laskuun, kun se tyypillisesti alkaisi nousta.
– Tämä ero tulee näkymään toukokuun aikana, Myllyniemi sanoo STT:lle.
Tällä hetkellä vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden melko lähellä keskimääräisiä arvoja. Tavanomaista matalammalla vesi on paikoin Itä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa ja Koillismaalla.
Myllyniemi kertoo, että vesi on esimerkiksi Saimaalla noin 15 senttiä matalammalla kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Pienemmissä järvissä ero on yleisesti muutamia kymmeniä senttimetrejä. Myös Joensuussa Pielisellä vesi on alhaalla.
– Rannat ovat hyvin paljaat verrattuna siihen, mitä se tyypillisesti on, Myllyniemi sanoi.
Kalojen kuteminen kärsii
Ennusteen mukaan vesi voisi laskea Saimaassa kesäkuun alkuun mennessä viitisen senttiä ja Pielisellä kymmenisen senttiä.
– Silloin vesi on Pielisessä jo niin alhaalla, että ei ainakaan 50 vuoteen ole ollut kesäkuun alussa, Myllyniemi sanoi.
Keskimäärin vedenkorkeus saattaa olla Pielisellä tulevana syksynä samalla tasolla kun vuonna 2003. Aivan äsken vastaavia lukemia ei siis ole nähty.
Matalalla oleva vesi voi vaikeuttaa kevätkutuisten kalojen kutemista.
– Matalissa ruovikoissa olevat paikat voivat hävitä, jos vesi onkin vaikka puoli metriä alempana.
Myös kevättulvien puuttumisella on merkitystä. Myllyniemen mukaan esimerkiksi Pirkanmaalla monissa luonnontilaisissa järvissä vedenkorkeus on noussut vain viisi senttiä eikä tulva huuhdo kuolleita kasvien osia rannalle. Silloin kasvit hajoavat rantavedessä ja rehevöittävät sitä.
Kevät tuli varhain
Syynä matalaan vedenkorkeuteen on paikoin jopa ennätyksellisen vähäluminen talvi. Lisäksi takana on jo yksi vähävetinen vuosi.
– Aikainen kevät ja vähäsateinen jakso saavat maaperän kuivumaan nopeammin, Myllyniemi kertoi.
Myllyniemen mukaan kevät on ollut tavallista vähäsateisempi, vaikka kevätkuukausina ei yleensäkään sada kovin paljon. Esimerkiksi Saimaan seudulla vettä on satanut yli 100 millimetriä tavanomaista vähemmän viimeisen vuoden sisällä, eli puuttumaan on jäänyt noin kahden kuukauden sademäärä.
Muun muassa ilmastonmuutoksella on osuutensa veden korkeuden vaihteluun. Vähäluminen ja kylmä talvi oli seurausta siitä, että polaaripyörre heikkeni ja toi mukanaan kylmää ilmaa. Tämä taas johtui yläilmakehän lämpenemisestä, joka liittyy puolestaan ilmastonmuutokseen.
– Vähän paradoksaalisesti kylmätkin kelit voivat johtua siitä, että ilmasto lämpenee. Tällaiset vastaavat tilanteet tulevat yleistymään ja voimistumaan.
Myllyniemi mukaan ilmaston lämpeneminen myös voimistaa veden haihduntaa.