Joukko ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) hallituksen ilmastotoimista, joita ne pitävät riittämättöminä.
Valitus on toinen laatuaan. Viime kesänä KHO jätti ensimmäisen valituksen tutkimatta.
Aiemmin tässä kuussa jätetyn toisen valituksen mukaan Suomi ei nykyisillä ilmastotoimillaan ja suunnitelmillaan saavuta ilmastolain tavoitteita, mutta siitä huolimatta hallitus ei ole ryhtynyt ilmastolain mukaisiin lisätoimiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Valituksen mukaan valtioneuvosto rikkoo passiivisuudellaan ilmastolakia.
Uusi ilmastolaki tuli voimaan kesällä 2022.
– Ilmaston kuumeneminen etenee tällä hetkellä nopeammin kuin olemme kuvitelleet. Olemme nyt yli vuoden ajan kuulleet joka kuukausi, kuinka lämpötilaennätyksiä on rikottu. Vauhti on huimaava, ja tästä perspektiivistä kaksi vuotta on todella pitkä aika olla tekemättä mitään ja kaiken kukkuraksi perua toimia, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho sanoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Suomen luonnonsuojeluliiton lisäksi valituksen takana ovat Greenpeace, Amnesty Internationalin Suomen-osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto sekä Suomen saamelaisnuoret.
KHO: Ilmastonmuutos ihmiskunnan kohtalonkysymys
Ensimmäisen valituksen KHO:hon tekivät Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Valituksessa katsottiin, että valtioneuvosto oli laiminlyönyt velvollisuutensa päättää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista lisätoimista.
Kyse oli valtioneuvoston eduskunnalle syksyllä 2022 antamasta ilmastovuosikertomuksesta. Järjestöjen mukaan se ei sisältänyt riittäviä toimia Suomen hiilinieluvajeen korjaamiseen.
KHO pohti tuolloin, oliko tapauksessa ylipäätään mahdollista tehdä valitus tuomioistuimeen. KHO katsoi, että ilmastovuosikertomukseen sisältyvät valtioneuvoston ratkaisut eivät sisältäneet valituskelpoista hallintopäätöstä. KHO ratkaisi asian äänestyksellä äänin 3–2.
KHO totesi ratkaisussaan, että ilmastonmuutos on parhaan tieteellisen tiedon perusteella ihmiskunnan kohtalonkysymys. Samoin se totesi, että ensisijainen vastuu kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä on demokraattisesti valituilla poliittisilla päätöksentekijöillä.
Vaikka KHO ei ottanut silloista valitusta käsittelyyn, se ei sulkenut pois mahdollisuutta, että tuomioistuin voisi arvioida valtioneuvoston päätöksenteon laillisuutta järjestöjen tarkoittamalla tavalla.
KHO:n mukaan tämä voisi tulla kysymykseen sellaisessa passiivisuutta osoittavassa tilanteessa, jossa päätöksen tekemättä jättäminen johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen, tai jos valtioneuvoston toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla.