Eri järjestöiltä satoi tuoreeltaan kritiikkiä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) keskiviikkona esittelemän valtiovarainministeriön (VM) budjettiehdotuksen sopeutustoimia kohtaan.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Soste kertoo vastustavansa 100 miljoonan euron lisäleikkausta alan järjestöjen valtionavustuksiin. Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo, että esitetty leikkaus syventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa.
– Esitys on tyrmistyttävä. Se tarkoittaisi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tällä hallituskaudella yli 60 prosenttia, kun jo aiemmin hallitus on päättänyt 140 miljoonan euron leikkauksista, Kiukas sanoo tiedotteessa.
Soste tuo esille, että sote-järjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sosten toteuttaman Sosiaalibarometri-kyselyn mukaan hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi.
– Ministeri Purra sanoi aiemmin, että valtiovarainministeriö ei tule ehdottamaan uusia leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On kuitenkin selvää, että leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sote-palveluista, sanoo Kiukas.
Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan lisäleikkaukset vaarantaisivat koko järjestökentän toiminnan.
– Vaarassa ovat muun muassa laaja määrä vapaaehtoistyötä ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluja, Halin edunvalvontajohtaja Hanna-Maija Kause sanoo järjestön tiedotteessa.
Halin mukaan paine ja kustannukset hyvinvointialueiden palveluissa lisääntyvät väistämättä, jos järjestöt eivät pysty tuottamaan ennaltaehkäiseviä palveluja tai antamaan tukea ja neuvontaa.
"Kehitysyhteistyön leikkaukset arvojen vastaisia"
Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo puolestaan pitää uusia leikkauksia kehitysyhteistyöhön suomalaisten arvojen vastaisena. Purra ehdottaa kehitysyhteistyöhön 105 miljoonan euron leikkauksia vuodelle 2026 ja 140 miljoonan euron leikkauksia vuodelle 2027.
Fingon mukaan uusi leikkaus olisi haitaksi Suomen vastuunkannolle ja kansainvälisille suhteille.
– Kehitysyhteistyö on tärkeä osa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK-järjestelmän toimintaa. Siten se on tapa pitää yllä pienelle maalle, kuten Suomelle, tärkeää sääntöperusteisuutta, sanoo Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen tiedotteessa.
Fingo huomauttaa, että vuonna 2025 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat jo noin viidenneksen alemmat suhteessa vaalikauden alkuun.
Ehdotus saa myös kiitosta
Suomen Yrittäjät kritisoi tutkimus- ja kehityspanosten, kotoutuskorvausten ja yliopistorahojen leikkauksia.
– Ne ovat lyhytnäköistä kasvupolitiikkaa, järjestön johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo tiedotteessa.
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) sanoo leikkausten ehdottamista tutkimus- ja kehitystoimintaan talouskasvun kannalta äärimmäisen huonoksi päätökseksi.
SAK:n mukaan nopeimmin hallitus pääsisi säästötavoitteeseensa luopumalla aikaisemmista päätöksistään keventää yritysten ja suurituloisten verotusta miljardien edestä.
Yrittäjiltä sataa kuitenkin myös kiitosta joillekin Purran ehdotuksille. Yrittäjät pitää oikeana linjana etenkin sitä, että budjettiehdotus keskittyy menojen leikkaukseen veronkorotusten sijaan. Lisäksi yritystukiin kohdistuvat leikkaukset ovat järjestön mukaan paikallaan.
– Yritystuet kohdistuvat suurelta osin samoille suurille yrityksille, eivät edistä talouskasvua ja ovat tasapuolisen kilpailun kannalta ongelmallisia, Malinen sanoo.
Myös Veronmaksajain keskusliitto kiittelee Purran menosäästöihin keskittyvää linjaa. Erityiskiitosta liitto antaa selvästi korkeimpien marginaaliverojen keventämisestä sekä perintöveroasteikon alarajan korottamisesta.
Tuhansia jäisi työttömäksi
Yritystukien leikkauksiin ei suhtauduta ainoastaan positiivisesti. Suomen Merimies-Unioni SMU pelkää palveluhenkilöstöön kohdistuvien leikkausten tekevän tuhansista suomalaisista merimiehistä työttömiä.
VM:n ehdotuksessa yritystukia karsitaan rajaamalla palveluhenkilöstö merenkulun miehistötuen ulkopuolelle. Leikkaus olisi 36 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
SMU:n mukaan matkustaja-alukset ja ropax-alukset eivät pysty liikennöimään ilman palvelushenkilöstöä, jolla on osaamista myös aluksen turvallisuustehtävistä. Unionin mukaan merenkulun tukien leikkaus tekee suomalaisesta merenkulusta kannattamatonta ja johtaa siihen, että Suomen lipun alla olevat alukset ulosliputetaan lähivaltioihin.
Myös SAK kritisoi miehistötukeen kohdistuvaa leikkausehdotusta.
– Pieni säästö, joka voi merkittävästi heikentää Suomen huoltovarmuutta, SAK sanoo tiedotteessaan.
SAK:n mukaan myös esitetyt julkishallinnon ja järjestöjen leikkaukset johtavat todennäköisesti irtisanomisiin ja lisäisivät osaltaan työttömyyttä.
Valtion ensi vuoden budjettia valmisteltiin keskiviikkona valtiovarainministeriön sisäisissä neuvotteluissa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisältää uusia sopeutustoimia lähes 0,9 miljardia euroa ensi vuonna. Toimien vaikutus kasvaa yhteen miljardiin vuonna 2027. Ehdotus sisältää vain menoleikkauksia, ei lainkaan veronkorotuksia.