Lähes yhdeksän miljoonaa japanilaista kanavoi viime vuonna osan kunnallis- ja tuloveroistaan asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle furusato nozei -järjestelmän avulla, kertoo Japanin sisäasiain- ja viestintäministeriö.
Suomeksi kotiseutulahjoitusmalliksi kutsuttu järjestelmä tarjoaa japanilaisille mahdollisuuden tehdä lahjoituksia muille paikkakunnille – heidän kotiseudustaan riippumatta – ja keventää samalla omaa kunnallis- ja tuloverotaakkaansa vuosittaisten lahjoitusten 2 000 jeniä ylittävän osuuden verran.
Elokuussa julkaistujen tilastojen mukaan järjestelmän kautta tehtiin viime vuonna noin 52 miljoonaa lahjoitusta, joiden arvo oli yhteensä 965,4 miljardia jeniä eli yli kuusi miljardia euroa. Lahjoitusten määrä nousi edellisvuodesta noin seitsemällä miljoonalla ja arvo 130 miljardilla jenillä.
Vuosi oli jo kolmas peräkkäinen, kun sekä lahjoitusten määrä että arvo nousivat uusiin ennätyksiin.
Vuonna 2008 luodun järjestelmän tarkoitus on vähentää alueiden välistä epätasa-arvoa ja hidastaa maaseudun autioitumista. Wakayaman yliopiston lehtori Misaki Ueno uskoo, että hallitus on tyytyväinen lahjoitusten kasvuun siitä huolimatta, että se on joutunut toimimaan varmistaakseen, että järjestelmän vaikutukset ovat sen tavoitteiden mukaisia.
– Järjestelmän perimmäinen tarkoitus on kanavoida rahaa pienemmille paikkakunnille. Käyttäjistä osa on osoitetusti ihmisiä, joita puhuttelee tavoite tukea alueiden elävöittämistä. Siinäkin mielessä järjestelmä on toiminut suunnitelman mukaisesti, hän sanoo STT:lle.
Ueno on perehtynyt järjestelmään aluesuunnittelun ja alueellisten elinvoimahankkeiden työkaluna.
Alueelliset herkut houkuttelevat
Lahjoituksen kohde valitaan tavallisesti paikkakuntien tarjoamien vastalahjojen perusteella niitä esitteleviltä verkkosivuilta. Niillä lahjat on jaoteltu tavallisen verkkokaupan tavoin kategorioihin ruoista ja juomista vaatteisiin ja muihin tekstiileihin, urheilu- ja retkeilytarvikkeisiin, kodin elektroniikkaan, kauneudenhoitotuotteisiin sekä matkailu- ja tapahtumapalveluihin.
Suosituimpia vastalahjoja ovat tavallisesti olleet alueelliset erikoisuudet ja sesonkituotteet. Elokuun lopulla rankingien kärkisijoilla oli viinirypäleitä Yamanashista, kampasimpukoita Hokkaidolta ja lehmänkieltä Miyagista.
Inflaation takia listoilta löytyy kuitenkin myös arkisempia tuotteita, kuten vessapaperia.
– Houkuttelevat vastalahjat ja verovähennykset ovat tosiaan pääsyyt lahjoituksille. En usko, että tämä tuli yllätyksenä hallitukselle, kertoo Ueno.
Viime vuonna eniten lahjoituksia – lähes 20 miljardia jeniä – keräsivät Miyakonojo Miyazakissa ja Mombetsu Hokkaidolla. Toisaalta lahjoittajille myönnetyt vähennykset aiheuttivat kymmenien miljardien lovet Tokion, Jokohaman, Nagoyan ja Osakan verokertymiin.
Lahjoituksista kilpaillaan tosissaan
Osa järjestelmän ongelmista koskee vastalahjoja. Ueno myöntää, että paikkakunnat, joilla on entuudestaan laajalti tunnettuja tuotteita, ovat etulyöntiasemassa kovaksi äityneessä kilpailussa lahjoituksista. Hän uskoo, että järjestelmä kannustaa myös muita tukemaan yritteliäisyyttä ja vetovoimaisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä.
Lahjoituksia on vuosien varrella houkuteltu myös ei-paikallisilla tuotteilla, kuten Amazon-lahjakorteilla ja halpalentoyhtiö Peach Airin lentopisteillä.
Porsaanreikiä on tukittu sääntömuutoksin: vastalahjan arvo saa olla korkeintaan 30 prosenttia lahjoituksesta, ja lahjoitusten arvosta korkeintaan puolet saa käyttää järjestelmän kuluihin. Asahi-sanomalehti kertoi toukokuussa, että 20:stä toissa vuonna eniten lahjoituksia keränneestä paikkakunnasta 13 ei noudattanut 50 prosentin kulukattoa, jos mukaan lasketaan myös lahjoitusten jälkeiset kulut.
Lokakuussa sisäasiainministeriö on täsmentämässä esimerkiksi kuluraportointia ja vastalahjojen valmistusaluetta koskevia sääntöjä kitkeäkseen sääntöjen kiertämistä.
Iso tulonlähde eteläiselle pikkukaupungille
Eteläisellä Kyushun saarella Sagan prefektuurissa sijaitseva Kamimine sijoittui viime vuonna lahjoitusten arvolla mitattuna kuudenneksi kerättyään 10,8 miljardia jeniä eli noin 69 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna lahjoitusten arvo kasvoi 2,5-kertaiseksi ja määrä yli kolminkertaiseksi lähes 900 000:een.
Lahjoitukset vastaavat noin kahta kolmasosaa vajaan 10 000 asukkaan pikkukaupungin 15,8 miljardin jenin perustalousarviosta tälle vuodelle. Järjestelmää pidetäänkin kaupungissa hyvin tärkeänä keinona lisätä kaupungin houkuttelevuutta yhdessä lahjoittajien kanssa.
Varat on tarkoitus käyttää kaikenikäisille sopivan puiston varusteluun sekä luovan toiminnan ja kanssakäymisen keskuksen rakentamiseen, elinvoimavastaava Hitoshi Imaizumi kertoo sähköpostitse STT:lle.
Wakayaman yliopiston lehtori Misaki Ueno muistuttaa, että kotiseutulahjoitusmallilla kerätyt lahjoitukset eivät ole jatkuvaa tuloa paikkakunnille. Tämä hankaloittaa isojen ja monivuotisten kehityshankkeiden suunnittelua.
Kamiminen elinvoimapalvelujen mukaan yksi merkittävä syy lahjoitusten kasvulle on mainonnan avuksi tehty animaatiosarja paikallisesta samurai-legendasta Minamoto no Tametomosta.
– Tametomon ja kamelian (paikallinen kasvi) brändääminen osaksi kaupungin imagoa johti nähdäkseni lahjoitusten kasvuun. Emme osanneet odottaa näin voimakasta kasvua, ja siksi olemme erittäin tyytyväisiä, kirjoittaa Imaizumi.
Kaupungin tarjoamista vastalahjoista suosituimpia olivat paikallisen yrityksen valmistamat uppopaistetut katkaravut. Moni vastalahjan tilanneista teki elinvoimavastaavan mukaan myöhemmin toisenkin lahjoituksen.
Kaupunki selvittelee paraikaa, vaativatko järjestelmän lokakuussa kiristyvät säännöt muutoksia sen strategiaan.
Jotkut paikkakunnat ovat mediatietojen mukaan jo alkaneet nostaa vastalahjojensa ”hintoja” tai muuttaa niiden sisältöä sääntömuutosten takia.