Japani on viime vuosina panostanut turvallisuuteensa tavalla, joka on kansainvälisessä mediassa tulkittu irtiotoksi maan rauhanomaisesta lähihistoriasta.
Japanin hallitukset olivat pitkään noudattaneet 1970-luvulla puolustusmenoille asetettua epävirallista noin yhden prosentin ylärajaa. Joulukuussa 2022 puolustus- ja turvallisuusstrategioiden keskiöön nostettiin ensimmäistä kertaa Japaniin kohdistuvan sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuus.
Sasakawa-rauhansäätiön vanhempi tutkija Tsuneo Watanabe sanoo STT:lle, että puolustusmeno-ohjelma ja strategiat edustavat suurta muutosta. Hän huomauttaa, että turvallisuusstrategian mukaan maan tulee luoda itselleen vastaiskukyky eli tässä tapauksessa kehittää ja hankkia pitkän matkan ohjuksia, joilla iskeä kohteisiin maan ulkopuolella. Tammikuussa Japani päätti hankkia Yhdysvalloilta 400 Tomahawk-ohjusta noin 2,2 miljardilla eurolla.
– Syy on selvä: mahdollinen konflikti Taiwaninsalmella, Watanabe sanoo.
Watanaben mukaan Japanin täytyisi tukea Yhdysvaltoja maantieteellisistä ja strategisista syistä, jos Yhdysvallat päättäisi puolustaa Taiwania Kiinan hyökkäykseltä. Japanin itsepuolustusjoukkojen tukikohdista tulisi siten kohteita Kiinalle.
– Ilman vastaiskukykyä Japanin johdon olisi hyvin vaikea päättää tukea Yhdysvaltoja. Kyseessä ei ole rankaisu- vaan selvästi kieltopelote. Japani on huolissaan myös siitä, että päätös olla tukematta Yhdysvaltoja olisi Japanin ja Yhdysvaltain liittouman loppu, sanoo Watanabe.
– Jos Yhdysvallat vetäytyisi Japanista, Japanin omat sotilaalliset kyvyt eivät riittäisi torjumaan Kiinan uhkaa. Japani olisi kuin Suomi toisen maailmansodan jälkeen. Sillä olisi enemmän yhteyksiä länsimaihin, mutta sen pitäisi alati varoa (naapuriaan), hän jatkaa.
Kieltopelote tarkoittaa kykyä vakuuttaa vastapuoli siitä, että hyökkäys ei saavuttaisi sille asetettuja tavoitteita nopeasti.
Kansainvälinen yhteistyö tärkeää
Kishidan hallitus on panostanut myös kansainvälisten kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistamiseen.
Huhtikuussa Kishida ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoivat Valkoisessa talossa päättäneensä uudistaa Japaniin sijoitettujen yhdysvaltalaisjoukkojen komentorakennetta yhteistyön sujuvoittamiseksi. Yhteistyön koordinoiminen Yhdysvaltain Havaijilla sijaitsevan komentokeskuksen kautta aiheutti haasteita esimerkiksi pelastustöissä Itä-Japaniin vuonna 2011 iskeneen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen.
Japani ei kuitenkaan voi laskea pelkästään tärkeimmän liittolaisensa varaan, sillä Yhdysvaltain tuki voi olla yhä enemmän kiven alla marraskuisten presidentinvaalien jälkeen. Watanabe penää läheisempää yhteistyötä esimerkiksi EU-maiden, Naton ja Intian kanssa.
Italian ja Britannian kanssa Japani onkin alkanut kehittää seuraavan sukupolven hävittäjää, josta on Kishidan hallituksen maaliskuisen päätöksen myötä tulossa maan ensimmäinen ase, jota voidaan viedä myös valmistusmaiden ulkopuolelle. Japani oli kieltänyt aseiden viennin 70-luvulta lähtien.
Australian ja Britannian kanssa maa on solminut muun muassa satamia koskevan vastavuoroisen käytön sopimuksen, mikä osaltaan mahdollistaa yhteiset sotaharjoitukset. Filippiinien kanssa neuvottelut samanlaisesta sopimuksesta ovat käynnissä.
– Japanin ja Naton yhteistyö alkoi pääministeri Shinzo Aben kaudella, mutta Kishida on todella vienyt sitä eteenpäin, Watanabe lisää.
Japani, Australia, Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti ovat Naton kumppaneita Indopasifisella alueella.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää myös sisäisistä syistä. Japanin talouskasvu on hyytynyt, ja väestö on vähentynyt jo 13 vuoden ajan. Watanaben mukaan kehitys uhkaa Japanin kykyä panna toimeen sinänsä hyviä strategisia päätöksiään.
– Toimeenpano vaatii paljon resursseja.
– Japanin täytyy aidosti tuoda alueelliset toimijat yhteen, ei pelkästään turvallisuus- vaan myös taloudellisista syistä. Japanin väestö vähenee, ja se tarvitsee työvoimaa ja markkinoita lähialueilta.
Maine ja jännitteet mahdollistajina
Kishida on onnistunut osin myös hänen edeltäjiensä tavoittelemissa muutoksissa kolmesta syystä, Watanabe arvioi.
Watanabe kertoo, että kun Abe 2010-luvulla pyrki uudelleentulkitsemaan perustuslakia antaakseen itsepuolustusjoukoille oikeuden kollektiiviseen itsepuolustukseen, muutosta vastustettiin laajoissa mielenosoituksissa pääministerin virka-asunnon ulkopuolella lähes päivittäin. Kishidan joulukuussa 2022 julkistama suunnitelma luoda joukoille vastaiskukyky sen sijaan ei aiheuttanut juuri ollenkaan mielenosoituksia.
– Tämä kertoo siitä, että aikaisempien mielenosoitusten osallistujat olivat pitkälti perustuslain puolustajia. Kishida ei muuttanut perustuslain tulkintaa, hän tulkitsee, Watanabe sanoo.
Japanilaisten reaktioon vaikutti myös se, keneen muutokset henkilöityvät. Siinä missä Abe tunnettiin jopa kiihkeänä nationalistina, Hiroshimassa syntynyt Kishida tunnetaan ulkopoliittisena kyyhkynä ja ydinaseriisunnan puolestapuhujana.
Samalla Pohjois-Korean ohjuskokeet, Kiinan jatkuva uhittelu ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet japanilaisten tukea uudistuksille nakertamalla heidän turvallisuuden tunnettaan.
– Pohjois-Korea, Kiina ja Putin ovat kaikki auttaneet paljon. Kishidan oli helpompi perustella, miksi Japani tarvitsee uuden strategian.
– Kehitys on kuitenkin kestänyt jo pidempään, ehkä jo vuodesta 1998. Silloin japanilaisten turvallisuuskäsitys muuttui. Muutoksen laukaisi Pohjois-Korean laukaisema Taepodong-ohjus, joka lensi yli Japanin.
Esimerkiksi Yomiuri-sanomalehden alkuvuonna julkaisema kysely kertoo, että 71 prosenttia japanilaisista kannattaa puolustuskykyjen kehittämistä ja 53 prosenttia puolustusmenojen nostamista kykyjen kehittämiseksi. Yli puolet kyselyn 2 128 vastaajasta ilmaisi lisäksi tukensa vastaiskukyvyn kehittämiselle.
– Pääministeri Abe toisteli jatkuvasti, että Taiwanin kriisi on Japanin kriisi. On selvää, että monet japanilaiset ovat samaa mieltä – että Japanin todella tulee valmistautua, Watanabe sanoo.
- - - -
Lähteinä myös Japan Times, ajatushautomo Center for Strategic and International Studies (CSIS), Kyodo News, Japan Time s.