Japani valmistautuu sen G7-puheenjohtajakauden kruunaavaan huippukokoukseen tavoitteenaan ottaa suurempi rooli rikkaiden teollisuusmaiden järjestössä, uskoo Tokion yliopiston yhteiskuntapolitiikan tutkijakoulun professori Kazuto Suzuki.
– Japani näkee G7:n ensimmäistä kertaa oman diplomatiansa työkaluna. Minusta tämä on iso muutos, hän kertoo STT:lle.
– Huippukokous on siksi (maalle) hyvin tärkeä.
Kokous järjestetään Hiroshimassa 19.–21. toukokuuta geopoliittisen epävakauden keskellä. Venäjän Ukrainassa käymälle hyökkäyssodalle ja sen synnyttämille poliittisille jännitteille ei näy loppua. Samalla Kiinan toimet aiheuttavat huolta ja vastatoimia paitsi Indopasifisella alueella, myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
G7-maiden eli Britannian, Italian, Japanin, Kanadan, Ranskan, Saksan ja Yhdysvaltain lisäksi kokoukseen on kutsuttu johtajia seitsemästä kansainvälisestä järjestöstä ja kahdeksasta maasta, mukaan lukien Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol ja Intian pääministeri Narendra Modi.
Venäjä-porsaanreikiä tukkoon?
Japanin pääministeri Fumio Kishida on kokouksen tavoitteista kysyttäessä peräänkuuluttanut tukea oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvalle kansainväliselle järjestykselle. Professori Suzukin mukaan tarkoitus on käytännössä varmistaa tuen jatkuminen Ukrainalle, tukkia porsaanreikiä Venäjä-pakotteissa, vahvistaa Yhdysvaltain sitoutumista Taiwanin turvallisuuteen ja muodostaa yhtenäisempi kanta Kiina-kauppaan.
– Puheenjohtajana Japani ohjaa muita tukemaan Ukrainaa loppuun asti, kunnes Venäjä on ajettu pois Ukrainasta, hän sanoo.
Sopiminen pakotteista ei-venäläisille yrityksille, jotka tukevat sotaa esimerkiksi kaksikäyttötuotteita viemällä, on liiketaloudellisten intressien takia hankalampaa. Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan sellaista tuotetta, teknologiaa, palvelua tai muuta hyödykettä, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin tai esimerkiksi joukkotuhoaseiden kehittämiseen.
– Myös energia on iso kysymys. Japani ostaa yhä maakaasua Venäjältä, eikä se ole valmis nostamaan asiaa pöydälle niin kauan kuin Eurooppa ostaa kaasua Venäjältä. Japanille tämä sopii hyvin, joten en usko, että kokouksesta seuraa lisää energiapakotteita Venäjälle, Suzuki sanoo.
Kiina-kauppa tarkastelussa
Kiinan suhteen G7-maiden yhteinen tavoite on estää sotatoimet Taiwania vastaan, mutta näkemyseroja löytyy talouden saralta. Siinä, missä Yhdysvallat tarkastelee Kiina-kauppaa laajalti turvallisuuslinssin läpi, Japani haluaa ylläpitää jokseenkin normaaleja kauppasuhteita ja vastustaa kaiken kaupan määrittelyä turvallisuuskysymykseksi.
– Japani ei ole yleisellä tasolla ajanut yhtä kovaa linjaa kuin Yhdysvallat. Se haluaa rajoittaa strategisesti tärkeiden tuotteiden joukkoa, Suzuki kertoo.
Japanin hallitus kertoi maaliskuun lopussa, että se on rajoittamassa sotilaalliseen käyttöön soveltuvien puolijohteiden valmistuksessa käytettävien laitteiden vientiä 160 maahan, mukaan lukien Kiinaan. Noin kymmentä japanilaisyritystä koskevaa päätöstä ei sen mukaan tehty mikään yksittäinen maa mielessä.
Kishida on huippukokousta pohjustaessaan puhunut myös ydinaseista vapaasta maailmasta. Konkreettista edistystä ydinaseriisunnassa on nykytilanteessa kuitenkin tuskin luvassa, arvioi Suzuki.
– G7 varoittaa Venäjää ydinaseiden käytöstä kovin sanankääntein ja mainitsee ehkä (Venäjän päätöksen) sijoittaa ydinaseita Valko-Venäjälle.
Japanilaismedian mukaan maan hallitus myös harkitsee järjestävänsä G7-johtajille tilaisuuden tavata Hiroshiman atomipommin uhreja kokouksen yhteydessä. Toiveena on, että uhrien kokemukset antavat lisäpotkua ydinaseriisunnalle.
Ulos Yhdysvaltain varjosta
Japani on osaltaan vastannut turvallisuusympäristön muutokseen panostamalla puolustuskykynsä kehittämiseen, ottamalla käyttöön uudet turvallisuus- ja puolustusstrategiat sekä vahvistamalla puolustus- ja turvallisuuskumppanuuksiaan. Myös Japanin ja Etelä-Korean pitkään tulehtuneina olleita välejä on hiljattain alettu paikkailla, mitä ilmeisimmin turvallisuuspoliittisten huolten takia.
Toimillaan Japani pyrkii paitsi kohentamaan turvallisuuttaan, myös ottamaan johtajuutta maailman näyttämöllä, sanoo Suzuki.
– Japani on vuosia katsonut itseään peiliin ja sanonut: Japani oli toisen maailmansodan pahis. Jos emme aloita sotaa, rauha säilyy. Luopumalla sotatoimista Japani ei kuitenkaan voi estää sotia; joku hullu jossain voi aloittaa sodan. Tämä ei ole ollut etenkään liberaalien japanilaisten mielessä, hän kertoo.
– Nyt meidän täytyy pohtia kansainvälistä rooliamme ilman, että heikennämme sitoutumistamme perustuslakiimme.
Suzuki lisää, että Japanista ei tule sotilaallista mahtia, joka voisi suurvaltojen tavoin tarjota turvatakuita muille maille Indopasifisella alueella ja Kaakkois-Aasiassa. Se voi kuitenkin tarjota alueellisen vaihtoehdon Kiinan ja Yhdysvaltain kiihtyvälle suurvaltakilpailulle.
– Monet maat Kaakkois-Aasiassa ovat Kiinan ja Yhdysvaltain puristuksessa. Kuulumalla yhteen leiriin altistat itsesi toisen toimille. Mielestäni Japani voi tarjota jonkinlaiset raamit kansainväliselle järjestykselle täällä, hän hahmottelee.
Taustalla on Suzukin mielestä ajattelutavan muutos.
– Japanilla on aina ollut tietynlainen alemmuuskompleksi. Japanin talousihmeen jälkeen Japani on ollut iso kooltaan, mutta ei sydämeltään. Mielestäni Japani on nyt ymmärtämässä, että se ei ole enää Yhdysvaltain nuorempi kumppani. Se on itsenäinen, se voi puolustaa itseään, se voi tehdä enemmän kuin on oletettu, hän selittää.
– Japani on aikuistunut henkisesti ja muuttunut maasta, joka seuraa muita, maaksi, joka on valmis johtamaan muita.