Pariisin ensi vuoden olympiakisojen alkuun on alle neljätoista kuukautta ja joissakin lajeissa karsinta kisapaikoista on jo käynnissä. Miten käy venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osallistumisen?
– Edelleen olen optimisti sen suhteen, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat pidetään Pariisista pois, puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoi Suomen olympiakomitean kevätkokouksen jälkeen tiistai-iltana.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat toistaiseksi suljettuja kansainvälisestä urheilusta, mutta maaliskuussa Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n hallitus siirsi vastuuta venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kilpailuoikeuksista kansainvälisille lajiliitoille. Tänä keväänä kansainvälisistä liitoista ainakin miekkailu, judo ja taekwondo ovat päättäneet sallia venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osanoton KOK:n kriteerien mukaisesti neutraaleina yksilöurheilijoina.
Vapaavuori ei allekirjoita näkemystä, että urheilumaailma olisi vaivihkaa päästämässä venäläiset ja valkovenäläiset takaisin kansainvälisiin kisoihin.
– Ei se tältä näytä. On totta, että kansainvälisillä lajiliitoilla on mandaatti päättää karsinnoista, mutta toisaalta KOK asetti niin tiukat ehdot suosituksissaan, että se on vähentänyt riskiä. Tilanne on epäselvä, se on auki ja eri lajeissa on kirjavia käytäntöjä. Toisaalta on selkeitä merkkejä siitä, että Venäjä itse kokee, että ehdot ovat niin tiukat, ettei se itsekään halua osallistua, Vapaavuori sanoi ja muistutti, että KOK on varannut mahdollisuuden linjata Venäjän osallistumisesta Pariisiin myöhemmin.
Suomen olympiakomitea ajaa tiukkaa linjaa suhteessa Venäjään ja Valko-Venäjään.
– Ehkä yleisesti voisin todeta, että KOK organisaationa ja sen toimisto Lausannessa on ollut hämmentävän Venäjä-myönteinen koko sodan ajan. Se, että näinkin tiukat toimet Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan on saatu aikaan, on osin seurausta siitä, että yksittäiset maat, kansalliset olympiakomiteat, lajiliitot ja eurooppalaiset ministerit ovat luoneet painetta, jotta tiukka linja on saatu aikaan, Vapaavuori sanoi.
Bach alleviivaa urheiluorganisaatioiden autonomiaa
Aiemmin tässä kuussa G7-maat (Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Japani) sivusivat Hiroshiman huippukokouksessaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutusta kansainväliseen urheiluun.
– Samalla kun kunnioitamme urheiluorganisaatioiden autonomiaa, olemme keskittyneet reiluun urheilukilpailuun ja sen varmistamiseen, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat eivät millään tavoin esiinny valtioidensa edustajina, G7-maiden julkilausumassa sanottiin.
KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach riensi tulkitsemaan lausunnon siten, että G7 tukee KOK:n suositusta venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisesta vain neutraaleina yksilöurheilijoina.
– Tämä sitoutuminen urheiluorganisaatioiden autonomiaan tulee tärkeään aikaan, jolloin muutamat hallitukset uhkaavat sitä, Bach sanoi.
Dopingpanna päättyi vasta vuodenvaihteessa
Jo ennen hyökkäystä Ukrainaan Venäjä oli vuosien ajan valtiona suljettu olympialaisista valtiojohtoisen dopingohjelmansa takia. Rio de Janeiroon 2016 venäläisiä pääsi mukaan suuri joukko, koska KOK ei halunnut sulkea sitä valtiona pois, mutta Pyeongchangin 2018, Tokion 2021 ja Pekingin 2022 olympialaisista Venäjä oli suljettu valtiojohtoisen dopingohjelmansa takia.
Maailman antidopingtoimiston Wadan Venäjälle dopingohjelman takia langettama sulku kansainvälisestä urheilusta päättyi vasta viime vuodenvaihteessa.
Jos venäläisurheilijoita pyrkii Pariisiin, kysymys heidän dopingtestihistoriastaan pitkän poissaolon jälkeen voi nousta esiin. Suomessa huippu-urheilun kilpailutoimintaan tauon jälkeen palaavan urheilijan on ilmoitettava dopingvalvontaa hoitavalle Suomen urheilun eettiselle keskukselle Suekille aikeistaan puoli vuotta ennen ensimmäistä kilpailua, jotta hän on dopingtestauksen piirissä ennen paluuta.