Jan Vapaavuori ei hae toista kautta Suomen olympiakomitean puheenjohtajana. Hän kertoi asiasta sunnuntaina viestipalvelu X:ssä.
Vapaavuori valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2020. Olympiakomitean tie on ollut töyssyinen hänen aikanaan urheilussa ja muutenkin.
Suomi sai Tokion kesäolympialaisissa kaksi mitalia 2021 ja Pekingin talviolympialaisissa kahdeksan mitalia 2022, mutta kaikkien aikojen pohjakosketus tuli 2024 Pariisin kesäolympialaisissa, joissa Suomi jäi historiallisesti mitalitta.
Vastoinkäymisiä on riittänyt muutenkin. Vapaavuori, 59, kertoi Helsingin Sanomissa elokuussa, että hän oli saanut maaliskuussa 2023 sydänkohtauksen.
– Olen päätynyt siihen, etten hae toista kautta Olympiakomitean puheenjohtajana, kun pestini loppuvuodesta päättyy. Tähän ei ole mitään yksittäistä syytä, vaan se on monien ja monentyyppisten, osin henkilökohtaisten tekijöiden summa. En aio näitä syitä tarkemmin kommentoida, Vapaavuori kirjoitti sunnuntaina.
Vuonna 2022 kuohui kabineteissa
Vuonna 2022 Suomen olympiakomiteassa kuohui, kun huippu-urheiluyksikön silloisen johtajan Mika Lehtimäen edellissyksynä saama varoitus epäasiallisesta käytöksestä paljastui maaliskuussa Ylen uutisoitua asiasta.
Tieto varoituksesta oli rajattu hallituksen puheenjohtajistolle, johon kuuluivat puheenjohtaja Vapaavuori sekä varapuheenjohtajat Susanna Rahkamo ja Sari Multala. Myös silloinen toimitusjohtaja Mikko Salonen tiesi asiasta.
Puheenjohtajiston ja koko hallituksen toimintakyvystä käytiin laajaa keskustelua toukokuun lopussa 2022, jolloin Suomen olympiakomitea järjesti ylimääräisen kokouksen. Neuvoa-antavassa luottamusäänestyksessä urheilujärjestöt olivat kuitenkin selkeästi puheenjohtajiston takana. Puheenjohtajisto sai taakseen 72 ääntä. Luottamusta vastustaneita ääniä oli 22. Seitsemän lippua oli tyhjiä.
Kevään 2022 kuukausina rytisi muutenkin. Olympiakomitean hallituksessa urheilijoiden edustajana toiminut Anni Vuohijoki erosi hallituksesta huhtikuussa. Hän kertoi tuolloin, että häneen kohdistui epäily epäasiallisesta käytöksestä tai seksuaalisesta häirinnästä. Suomen urheilun eettinen keskus tutki asiaa ja päätti tutkinnan toukokuun alussa, koska tapauksessa ei ollut asianomistajia. Vuohijokea ei enää epäilty mistään.
Heikkinen ja Paavolainen lakaistiin pois
Kritiikki Suomen olympiakomitean johtoa kohtaan voimistui jälleen reilut kaksi vuotta myöhemmin Pariisin olympialaisten jälkeen.
Olympiakomitea kertoi keskiviikkona, etteivät huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja huippu-urheiluyksikön johtotehtävissä pitkään ollut Leena Paavolainen jatka tehtävissään.
– Ei voi sanoa niin, että Pariisin mitalittomuus oli yksinään tätä tekemässä, kysymys on pidempiaikaisesta ongelmasta. Mutta kyllä se osaltaan laukaisi tätä, ja nyt pitää panna isoa vaihdetta sisään ja hakea uutta nousua uudella tavalla, Vapaavuori kertoi keskiviikkona STT:lle.
Lähipäivinä selkeni, ettei Vapaavuori ole enää kauaa panemassa isoa vaihdetta silmään.