1950-luvulla rakennettu Keskuskenttä toimi uskollisesti seinäjokelaisten jalkapalloseurojen kotina 64 vuoden ajan. Jalkapallopiireissä uutta stadionia on huudettu jo 1980-luvulta lähtien. 1990-luvun puolessa välissä kenttä valittiin Suomen huonoimmaksi pelikentäksi. Monista nostalgisista hetkistään huolimatta voidaan todeta, että lajin oli aika saada itselleen uusi koti.
Tarkoilla kriteereillä määriteltynä voidaan sanoa, että Suomen ensimmäinen oikea jalkapallostadion valmistuu Seinäjoelle. Kymmenen vuotta sitten tuskin kukaan olisi keksinyt ehdottaa tai edes kuvitella moista. Sitten tuli mutta. Seinäjoen Jalkapallokerhon ja uuden jalkapallostadionin taustalla on niin paljon intohimoa, periksiantamattomuutta, työtä, rohkeutta ja positiivista hulluutta, että siitä tuli totta.
Tulevana lauantaina OmaSp Stadion ottaa vastaan ensimmäistä kertaa gladiaattorinsa ja hurraavat väkijoukot. Pariin kertaan siellä vierailleena totean, että stadion on tehty ihmisten ja lajin ehdoilla. Lähtökohtana on tehdä lajin seuraamisesta mukavaa, siitä ei ole tingitty eikä säästetty. Toinen lähtökohta näyttäisi olleen halu tehdä ammattimainen paikka harjoitella ja pelata. Tämä koskee sekä kaupunkimme ammattilaisia että junioreita. Näin sen pitääkin olla. Hienoinkin stadion on vain pelkkiä seiniä ilman ihmisiä, jotka puhaltavat siihen hengen.
Stadion on luonnollisesti merkittävä asia seinäjokelaiselle jalkapalloilulle, mutta myös mahdollisuus jalkapalloilun kasvavaan menestykseen Suomessa. Hakametsän halli Tampereella oli Suomen ensimmäinen jääkiekkohalli ja sen vaikutukset lajille olivat valtavat. Yhtäkkiä sekä harrastamisesta että katsomisesta tuli mukavampaa. Katsoja- ja harrastajamäärät nousivat. Halleja alettiin rakentaa joka puolelle Suomea. Nykyään niitä on liki kolmesataa. Se on enemmän kuin mitä Sloveniassa on rekisteröityjä mieskiekkoilijoita. Jääkiekon menestystarinaa ei tämän enempää varmasti tarvitse suomalaisille avata.
Tähän perustaen myös Seinäjoen OmaSp Stadion voi olla suunnannäyttäjä, jota muut seuraavat. Se voi olla uudenlainen päänavaus koko lajille.
Seinäjokelaisen, ehkä jopa suomalaisen jalkapalloilun, historiaa kirjoitetaan juuri nyt. Seinäjoella sitä voidaan kirjoittaa vanhoihin juuriin nojaten. Helsingin Jalkapalloklubi laulaa Kaisaniemestä, omista lähtökohdistaan. Lupaus on, että myös SJK:n kannattajien lauluissa edelleen ”Illan kaunis aurinko on jo kentän takana matalalla. Keskuskentän puinen penkki, natisee tennarin alla.”
Tämän lisäksi uusi stadion odottaa uusia kannatuslaulujaan, uusia kannattajia ja uusia muistoja.
Laura Syväoja
päätoimittaja