Tamperelaisen kuljetusalan yrityksen toimitusjohtaja sai vieraan sen jälkeen, kun Opetushallitus oli alkanut ahdistella Jakkia oppisopimuskoulutuksen virheistä ja puutteista.
– (Syytettynä oleva entinen osastonjohtaja) tuli kertomaan, että Opetushallituksen virheiden takia meille on maksettu virheellisesti koulutuskorvauksia, nainen kertoi todistajana perjantaina Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudelle.
Osastonjohtajan puheista tuli ilmi, että Jakkin pitäisi saada kirjanpito kuntoon ja yritykseltä rahaa takaisin.
– Kysyin paljonko te pyydätte. Osastonjohtaja sanoi, että saisiko edes neljä tonnia. Minä sanoin, että ette saa latin latia.
Osastonjohtaja sai lähteä niine hyvineen, mutta jonkin ajan kuluttua toimitusjohtajan ovella oli kaksi miestä Jakkista. Osastonjohtajan kanssa rahoja peräsi Jakkin rehtori Tapio Hongisto. Tälläkään kertaa toimitusjohtaja ei taipunut.
Yritys oli pitänyt Jakkia hyvämaineisena. Sillä oli myös hyviä kokemuksia Jakkista jo 90-luvun puolelta. Niinpä se oli päättänyt ostaa Jakkilta alihankkijoilleen pakollisia koulutuksia. Jakk myi kuitenkin yritykselle naisen kertomuksen mukaan paljon enemmän.
Toimitusjohtaja kertoo havainneensa kerran, että yrityksen tilille oli ilmestynyt outo yli 8 000 euron tilitys. Se oli niin epäilyttävä, että nainen otti yhteyttä pankkiin. Maksajaksi paljastui Jalasjärven kunta. Raha oli oppisopimuskoulutuksesta yrityksille maksettavaa koulutuskorvausta. Rahat toimitusjohtaja tilitti edelleen alihankkijoilleen.
Vasta tällöin alkoi toimitusjohtajan mukaan paljastua, mitä yrityksen ja Jakkin yhteistyö piti sisällään. Mukaan lähteneet alihankkijat olivat oppisopimuskoulutuksessa. Se oli yritykselle ilmaista ja siitä sai vielä korvauksen. Tämä ei kuitenkaan lopulta ollut yrityksen kannalta hyvä asia.
Kerran toimitusjohtaja sai paksun nivaskan papereita. Oppisopimuskoulutuksessa olevien alihankkijoiden edistymisestä olisi pitänyt tehdä väliraportit. Toimitusjohtaja kertoi soittaneensa Jakkin Tampereen toimipisteestä tutuksi tulleille "pojille", ja käskeneensä nämä tulemaan selvittämään mitä papereille pitää tehdä.
Paikalle tuli Jakkin edustaja, joka alkoi toimitusjohtajan kanssa täyttää väliraportteja opiskelijoiden edistymisestä. Nainen hämmästyi asiaa ja kysyi, kuka tätä valvoo. Hän sai vastaukseksi, että ei kukaan.
– Näin sitten toimittiin, kun Jakkin virkailija niin sanoi.
Toimitusjohtaja piti oikeudenkäynnissä pahana sitä, että asiaa joudutaan vielä kymmenen vuoden jälkeenkin käsittelemään. Hänen terveisensä oli, että Jakkin olisi pitänyt kouluttaa ensin itsensä.
HANNU PUROLA