Yhä useampi kotimainen ja ulkomainen taho selvittää mahdollisuutta rakentaa merituulivoimaa Suomen talousvyöhykkeelle tai aluevesille. Osa heistä on yllättynyt Pohjanlahden ja Perämeren jääolosuhteista.
– Alalle on tullut mukaan paljon ulkomaalaisia, joilla ei ole ollut käsitystä jäiden aiheuttamasta kuormasta, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Jaakko Heinonen kertoo.
VTT on tutkinut jäiden käyttäytymistä ja niiden aiheuttamaa kuormaa jo kymmeniä vuosia. Heinonen kertoo, että tuulivoimalat kyllä saadaan mitoitettua kestämään jäiden aiheuttamaa kuormaa. Lisäksi vesirajaan voidaan esimerkiksi rakentaa kartio, joka murtaa jäätä aivan jäänmurtajalaivan tapaan.
Ongelma kuitenkin on, että lisärakenteet maksavat.
– Se kustannuslisä on merkittävä.
Tarkemmin Heinonen ei suostu arvioimaan lisäkustannuksia. Eikä sitä osaa avata Pohjanlahdelle tutkimusluvan saaneen Skyborn Renewablesin hankekehitysjohtaja Otso Lintinenkään.
– Ei sitä pysty vielä sanomaan.
Ahtojää on "suurempi mörkö"
Heinonen kertoo, että tyypillisenä talvena Pohjanlahdella jään paksuus on 50 sentin luokkaa ja Perämeren pohjukassa pahimmillaan metrin luokkaa. Nämä jäät liikkuvat talven aikana tuulten mukana ja painavat tielleen tulevia esteitä.
– Tasojään lujuus ei ole yhtä lujaa kuin betoni, mutta samassa luokassa kuitenkin.
Heinosen mukaan suurempi mörkö on kuitenkin ahtojää. Ahtojäävallit voivat kasvaa jopa kymmenien metrien paksuisiksi. Ne ovat kuin jäävuoria, eli suurin osa jään massasta on pinnan alla.
Jotta tuulivoimala kestää tällaisen paineen, täytyy sen olla suunniteltu siihen.
– Rakenteiden kannalta Pohjanlahden jääolosuhteet ovat tosi hankalat, sillä jäät aiheuttavat tosi isoja kuormia.
Lisähaastetta aiheuttaa vielä se, että jääkuorman tutkiminen todellisissa oloissa on vaikeaa. Siksi rakenteet pitää rakentaa kestämään arvioita pahempia olosuhteita.
– Kustannusten takia merituulivoima on Pohjanlahdella vielä teknisessä mielessä alkutekijöissään.
Kysyntä kasvaa kohisten
Vattenfall aikoo rakentaa Korsnäsiin Suomen ensimmäisen avomeren tuulipuiston, joka pitäisi valmistua 2030-luvulla. Metsähallitus puolestaan aikoo kilpailuttaa tänä ja ensi vuonna yhteensä neljä uutta aluevesillä olevaa merituulipuistoa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kauemmas merelle Suomen talousvyöhykkeelle tutkimusluvat kahdeksalle hankkeelle. Lisäksi käsittelyssä on viisi tutkimuslupaa.
– Kiinnostus on nyt tosi, tosi kovaa. Kun aluevesillä on kilpailutusten eteneminen kestänyt niin kauan, yritykset ovat lähteneet selvittämään talousvyöhykkeen alueita, Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo.
Kiinnostus merituulivoimaan on kasvanut ennen kaikkea siksi, että nyt osataan tehdä aiempaa korkeampia tuulivoimaloita. Korkealla tuulee enemmän ja tasaisemmin, minkä ansiosta voimalat tuottavat enemmän sähköä eli tuottoa puiston omistajalle.
Se taas tarkoittaa, että sijoittajat voivat hyväksyä kalliimmat rakennuskustannukset, kunhan tuottoa tulee vaan tarpeeksi tulevaisuudessa.
Tekniikka kehittyy vauhdilla jatkossakin. Siksi Pohjanlahden ja Perämeren jääolosuhteetkin lienevät lopulta vain haaste, jonka ratkaisusta ollaan valmiita maksamaan.
– Eivät jäät tule olemaan este merituulipuistoille, Skyborn Renewablesin Lintinen arvioi.
Laki epäselvä yksinoikeudesta
Merituulipuistoja suunnittelevat toimijat haluavat selkeyttä lakiin Suomen talousvyöhykkeestä. Muuten yritykset uhkaavat menettää miljoonia euroja turhaan tehtyihin selvityksiin.
– Laissa ei ole määritetty, missä vaiheessa jokin toimija saa alueelle yksinoikeuden. Onko se siinä vaiheessa, kun haetaan lupaa hyödyntää aluetta, vai vasta rakennuslupavaiheessa, Suomen tuulivoimayhdistyksen Mikkonen sanoo.
Esimerkiksi tällä hetkellä Skyborn Renewables, OX2 ja Ilmatar ovat saaneet tutkimusluvat samalle Pietarsaaren lähellä olevalle merialueelle. Skyborn Renewables ja OX2 ovat myös käynnistäneet ympäristövaikutusten arviointiprosessin ja aikovat tehdä tutkimuksia merenpohjasta ja jääolosuhteista alueella.
– Tämä on kauhean hankala tilanne, sanoo Skyborn Renewablesin Lintinen.
– Sekä me että OX2 teemme lähes täsmälleen samanlaisia tutkimuksia omien konsulttien avulla.
Lintinen kertoo, että prosessin tämä vaihe maksaa yhtiölle "joitakin miljoonia". Silti ei ole mitään takeita, että juuri heidän hankkeensa toteutuu.
– Toinen ilmeisesti saa luvan, ja toinen jää nuolemaan näppejään.
OX2 on pyrkinyt ottamaan eräänlaista ohituskaistaa ja esittänyt valtioneuvostolle harkittavaksi, että sille myönnettäisiin määräajaksi hyödyntämisoikeuslupa. Tämä lupa antaisi sille yksinoikeuden kahteen alueeseen.
Kilpakumppania edustava Lintinen toivoo, että lakiin tai lakeihin kirjattaisiin selkeät kriteerit siitä, millä perusteella yksinoikeus myönnetään jollekin yritykselle. Näin saataisiin varmistettua kaikkien tasapuolinen kohtelu.
Lintinen kertoo, että merituulivoiman mahdollisuudet ovat niin suuret, että yhtiö aikoo joka tapauksessa tutkia Pietarsaaren lähellä olevaa merialuetta.
– Tämä on harmillinen tilanne, mutta olemme todenneet sen riskin arvoiseksi.
Nyt suunniteltujen tutkimusten jälkeen seuraava vaihe on hakea vesilupaa, jolloin merenpohjan rakennettavuutta pitää tutkia tarkemmin näytteitä ottamalla.
– Silloin puhutaan jo kymmenien miljoonien eurojen kustannuksista. Siihen kukaan toimija ei lähde, ellei ole saanut alueelle yksinoikeutta.