Maailman kaksi diktaattoria pelaa härskiä peliä. Kuka olisi uskonut, että USA, ”vapaan maailman äänitorvi”, olisi YK:ssa joskus äänestänyt maailman vihatuimpien maiden rivissä, ja juuri Ukrainaa vastaan.
Trump on itseoppinut poliitikko, joka on noussut valtaan isänsä rahoilla, ja muun muassa television Diili-ohjelman tuomarina.
Onhan tuossakin meriittiä, mutta vain Amerikassa.
Eurooppa on kuitenkin sen verran tukevalla pohjalla, että yhdessä Britanian kansa yritämme edistyä rauhanneuvotteluissa siten, että sodan kaikki aspektit tulevat käsiteltyä.
Kuka aloitti sodan? Mitä kansainvälinen tuomioistuin tekee sotarikosten suhteen? Kuka, ja mikä valtio Euroopassa on oikeudenmukaisuutta vastaan?
Putin on häirinnyt Eurooppaa koko virkamiesuransa ajan, KGB:stä alkaen, tähän päivään saakka. Hän on luonut ympärilleen mieleisensä ”kehän”, jonka rikkojia ja kyseenalaistajia uhkaa pitkä vankeustuomio.
Trump taas asettaa kyseenalaiseksi oman valtionsa hallinnon tarpeellisuuden. Hänen mielestään tarpeellisuus koskee vain sitä, mitä hän tarvitsee, pitääkseen ohjaat käsissään, ja sitä, mikä hyödyntää hänen omia oligarkkeja.
Siellä riittää perustuslakiasiantuntijoilla hommia, koska heidän pitäisi jo nyt käsitellä tämän herran aikaisempia tekemisiä, uusista puhumattakaan.
Ukrainan tilanne ei ole hyvä, se tiedetään, joten meidän tulee miettiä asioita pidemmällä tähtäimellä. Onko meidän mielestämme oikein, että painostamalla Ukraina rauhaan, Putinin ja Trumpin toimiessa tuomarina, kaatuisivat myös kaikki sotarikossyytteet Venäjää vastaan?
Sallimmeko sen, että nämä kaksi diktaattoria (toisella vain väliaikainen pesti) riepottelevat myös sivistyneen maailman järjestelmiä mielensä mukaan?
Minusta meidän jokaisen pitäisi meittiä asioita laaja-alaisemkin, ajatellen samalla oman maamme, sekä Euroopan etuja.
Sitten ihan lopuksi haluan kiittää meidän eduskuntaamme suoraselkäisyydestä.
Annatte meille voimia senkin takia, että osaatte olla yhtenäisiä näinä vaikeina aikoina.
Ossi Kukkonen
Vaasa