Jääkiekon 3. divisioonassa pelaava Järviseudun Pallokerho on sarjataso huomioiden harvinaisen kansainvälinen yhdistelmä. Joukkueessa pelaa neljä venäläispelaajaa ja yhdysvaltalainen maalivahti.
– Ei sitä ole välttämättä haettu, mutta näin on vaan päässyt tapahtumaan, JPK:n puheenjohtaja Petri Koskenmäki tuumii.
Selittävä tekijä on Järviseudun ammatti-instituutti JAMI, jossa riittää ulkomaisia opiskelijoita. Venäjälle on takavuosina mennyt tietoa myös harrastusmahdollisuuksista opiskelun ohessa.
– Tämä ryntäys lähti siitä, että petroskoilainen Platon Dovbnia tuli tänne opiskelemaan vuonna 2021. Hän otti yhteyttä seuraan ja kysyi voisiko tulla harjoituksiin mukaan. Hän osoittautui pelimieheksi ja pelaa nyt kolmatta kauttaan meillä.
Dovbnian vanavedessä opiskelemaan ja pelaamaan ovat tulleet myös Aleksander Iarosiuk, Gleb Riabinin ja Ilja Barinov sekä samalla sarjatasolla pelaavan JPK:n akatemiajoukkueessa maalivahtina pelaava Zakhar Karpov.
– He ovat tosi taitavia ja urheilullisia kavereita, jotka ovat tuoneet oman mausteensa joukkueeseen.
Taitoa löytyy
Venäläispelaajista etenkin 19-vuotias hyökkääjä Ilja Barinov on tehnyt edustusmiehistön joukkueenjohtajana toimivaan Koskenmäkeen vaikutuksen.
– Hän on tosi taitava, eikä varmasti täällä pelaisi, ellei olisi loukkaantunut aikanaan Venäjällä. Hän voisi olla ties missä, mutta hänelle saattui paha loukkaantuminen kriittisellä hetkellä.
Samoilla linjoilla on JPK:n valmennuspäällikkö Jussi Virtanen.
– Ilja on taitavin pelaaja, joka on koskaan tässä hallissa harjoitellut, Virtanen linjaa.
– Hän tekee peleissä sellaisia asioita, joita ei tajua ennen kuin katsoo ottelun kotona videolta, Koskenmäki höystää.
JPK on voittanut lohkossaan kolme ensimmäistä otteluaan maalierolla 23–7. Seura tavoittelee nousua 2. divisioonaan.
– Eihän siitä tule mitään, jos ei tavoitteita ole. Olemme havitelleet nousua monta vuotta ja uskaltaneet sanoa sen ääneen, Koskenmäki tähdentää.
JPK:ssa kaikki maksavat oman pelaamisensa.
– Yhteistyökumppanien tuella ja pääsylipputuloilla voidaan pelaajien omavastuuosuutta pienentää, Koskenmäki selvittää.
Päätoiminen valmennuspäällikkö
JPK on perustettu vuonna 1996. Jäähalli nousi Alajärvelle kymmenisen vuotta sitten. Juniorijoukkueita JPK:lla on seitsemän ja lisäksi luistelukiekkokoulu. Junioreita on kaikkiaan toistasataa. Ainoa palkallinen henkilö on valmennuspäällikkö Virtanen.
Seuran kasvateista Eemeli ja Eevertti Kantanen sekä Jonatan Seppälä luovat tällä hetkellä uraa Tapparan juniorijoukkueissa. Useita JPK:n poikajoukkueissa kiekkoilun aloittaneita tyttöpelaajia on edennyt naisten liigaan ja nuorten maajoukkueisiin asti.
– Päätoimisen valmennuspäällikön ansiosta meillä on suunnitelmallista toimintaa vuodesta toiseen. Olemme pystyneet viemään eteenpäin niitä, joilla on intoa ja halua sekä järjestämään toimintaa niille, jotka haluavat vain pelailla, Koskenmäki tähdentää.
Alajärven lisäksi edustusjoukkueessa on pelaajia Lehtimäeltä, Soinista ja Vimpelistä. Juniorijoukkueissa pelaajia on lisäksi myös Lappajärveltä ja Karstulasta. Miesten akatemiajoukkueessa tahkoaa junioreita sekä aikuispelaajia, jotka haluavat harrastaa lajia hieman rennommalla otteella.
– Aina puhutaan siitä, että nämä kulmakunnat näivettyvät. Tämä on yhden sortin liima pitää väkeä alueella, kun tarjolla on kaveripiiri ja harrastus, Koskenmäki painottaa.
Joukkueenjohtaja isähahmona
Rakennusalaa Lappajärvellä opiskeleva Platon Dovbnia kehuu varauksetta JPK:n toimintaa.
– Kun olin aloittanut opiskelut, niin kysyin opettajalta, että missä olisi jääkiekkojoukkue. Kun tulin tänne ensimmäiseen harjoitukseen, niin huomasin, että tässä olisi aika mukava joukkue ja mukavia pelaajia. Kaikki ovat olleet ystävällisiä, suomea puhuva Dovbnia kertoo.
Hän kertoi asiasta kavereilleen, jotka seurasivat perässä.
– Täällä voi opiskella ja jos on kiinnostusta, niin myös pelata jääkiekkoa.
Erityiskiitosta saa Koskenmäki, joka varsinkin alkuvaiheessa oli monessa asiassa tulijoiden apuna.
– Voin sanoa, että meillä oli iskä, Dovbnia luonnehtii.
Hän pitää Järviseutua toisena kotinaan.
– En ole käynyt Venäjällä puoleentoista vuoteen, mutta se ei haittaa. Täällä on hienoa asua ja opiskella. Aion yrittää jatko-opintoihin ehkä ammattikorkeakouluun.
Ilja Barinov ei halua vertailla 3. divisioonan tasoa kovan luokan junioripeleihinsä Venäjällä. Hän aloitti pelaamisen viisivuotiaana eli takana on 13 vuotta kiekkoilua ja lähes päivittäistä harjoittelua.
Amerikkalaisvahti ylistää seuraa
Viimeisin tulija JPK:n riveihin on amerikkalaismaalivahti Parks Owensby, 26.
– Miten tulin Alajärvelle? Kysyn samaa kysymystä itseltäni joka päivä. Tänne tulo oli mahtavaa ja kuin unelmien toteutumista, hän suitsuttaa.
Saatuaan yliopisto-opintonsa päätökseen Owensby halusi löytää Euroopasta seuran, joka on valmis antamaan hänelle tilaisuuden näyttää kykynsä. Sähköpostiin vastattiin Alajärveltä.
– En olisi voinut löytää parempaa paikkaa. Joukkue, halli ja kaupunki ovat hienoja.
Maalivahti on lähtöisin Yhdysvaltain eteläisestä Georgian osavaltiosta. Opiskelunsa hän suoritti Kaliforniassa, joten muutos on ainakin lämpötilojen suhteen melkoinen.
– En tiennyt, että täällä on näin kylmä. Kun tulin reilu viikko sitten Seinäjoelle junalla, niin minulla oli shortsit jalassa. Petri oli minua vastassa ja ensimmäiset sanat, jotka hän minulle sanoi olivat, että olen hullu, Owensby naureskelee.
20 vuotta kiekkoa pelannut maalivahti torjui viime kaudella yliopistosarja ACHA:ssa San Diegon riveissä.
Kielimuuri en tahtia haittaa
Owensby on tohkeissaan uudesta joukkueestaan.
– Meillä on hieno ja lahjakas porukka. Pelaajat ovat hyviä tyyppejä ja tulevat joka päivä täynnä intoa kaukaloon. Töitä tehdään rajusti erinomaisten valmentajien johdolla. Tavoitteet ovat kovat, joten on helppoa olla innoissaan.
Kielimuurikaan ei tahtia haittaa.
– Kaverit yrittävät puhua minulle englantia ja minä yritän oppia suomea niin nopeasti kuin pystyn.
Venäläispelaajat tuovat kokonaisuuteen oman lisänsä.
– He tuovat lisää kilpailullisuutta ja hauskuutta.
Amerikkalaisvahti aikoo katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan jääkiekon parissa.
– Eurooppalainen kiekko on erilaista. Kaukalo on isompi ja tulokkaana minulla on paljon oppimista. On hieno haaste opetella uudenlainen pelityyli. Olen aina haaveillut pelaamisesta Euroopasta.
Tällä tietoa Owensby voisi viihtyä Alajärvellä pitempäänkin.
– Olen täällä niin kauan kunnes minut potkaistaan pihalle. Yleensä kestää aikansa, että uusi joukkue alkaa tuntua kodikkaalta, mutta vaikka olen ollut täällä vasta viikon, niin tuntuu, että olisin ollut jo paljon pidempään. Täällä on mahtavaa, hän ylistää.