Jääkiekkojännärit saivat lokakuussa vastauksen kysymyksiinsä, kun Liiga tiedotti karsintojen palauttamisesta kaudeksi 2024–25. Aihe versoi joukon jatkokysymyksiä ja pakotti Liigan sekä Suomen jääkiekkoliiton neuvottelupöytään, jossa valmista pitäisi olla viimeistään kesäkuun alussa.
Liigan ja liiton edustajista koostuvan huippukiekon neuvottelukunnan aiheina ovat Liigan ja liiton sopimus sekä ensi kauden pelaamistavat, nuorten sarjoja myöten.
– Vanha sopimus ei ole validi. Vanhassa sopimuksessa oli sovittu, ettei karsintoja pelata mutta liigapaikkaa voi hakea. Liiga päätti syksyllä, että karsinnat palautetaan, Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen avasi neuvottelupöytään päätymistä.
Hietanen ja Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen istuivat perjantaina helsinkiläisen hotellin kokouskerroksessa samalla puolella pöytää. Kokenut jääkiekkopäättäjäkaksikko vakuutteli, että katse on samaan suuntaan tulevinakin kuukausina.
– Kaikki haluavat löytää ratkaisun, joka palvelee parhaiten suomalaista jääkiekkoa, Hiltunen sanoi.
– Liiga toivoo pitkäaikaista sopimusta, hän lisäsi.
– Se on molempien tahtotila, Hietanen alleviivasi liitonkin olevan mukana.
Kalenteri tukossa
Liigan ja liiton välisessä sopimuksessa on kaikkiaan 14 kohtaa, jotka osapuolten pitää käydä läpi.
Sopimus kattaa esimerkiksi organisaatioiden välisen hallintomallin, maajoukkuetoimintaan liittyvät ehdot, valmentaja- ja erotuomarikoulutuksen järjestämisen, pelaajasiirrot sekä osapuolten työnjaon kansainvälisissä edustus- ja neuvottelutehtävissä.
Sarjakiekkoilun tasolla sopimus luo laajemmat puitteet sille, miten suomalainen huippukiekko tulevaisuudessa organisoituu.
Kahden pääsarjan osalta tiedetään ensi kaudesta sen verran, että Liigan viimeinen ja Mestiksen voittaja kohtaavat karsinnoissa. Karsintamalli ja sarjojen pelaamistapa ovat auki.
Liiga ja Mestis ovat julkaisseet sarjaohjelmansa perinteisesti kesäkuun alussa, joten kiirettä riittää. Eikä alempiakaan sarjoja sovi unohtaa, kun sarjamalleja väännetään tulevillekin kausille.
Neuvottelukunnan apuna häärii työryhmiä, joissa on kokemusta esimerkiksi sarjaohjelmien laatimisesta.
Vyyhti on suuri, kun kausikalenteria rakennetaan.
– Täytyy ottaa huomioon kansainvälinen kilpailukalenteri ja areenoiden muut tapahtumat. Joillain areenoilla tehdään varauksia jo kaudelle 2025–26, Hiltunen muistutti.
Kun huippukiekon neuvottelukunta saa asiantuntijatyöryhmiensä kanssa asiansa valmiiksi, siirtyvät ne liittovaltuuston, liittohallituksen, liigahallituksen ja SM-liiga Oy:n yhtiökokouksen käsiin.
Mestis pitää kiinni pudotuspeleistään
Liigakarsinnat pelattiin edellisen kerran vuosina 2009–13, jolloin välittyi kuva, että Liiga saneli ehdot ja vaikutti siihen, millaiseen aikaikkunaan Mestis joutui survomaan kautensa.
Mestis lopetti runkosarjansa toisinaan jo helmikuun puolivälissä, jotta pudotuspeleissä ratkaistava mestari eli karsintoihin pääsevä joukkue oli selvillä Liigan määräämään karsintojen alkamisaikaan mennessä.
– Ideaalitilanne olisi sellainen, että molemmissa sarjoissa pelattaisiin vielä huhtikuun lopussa, Hiltunen sanoi.
Toisaalta Mestiksen pudotuspelit ovat 2000-luvun ja suljetun pääsarjan aikakauden tuote. Divariaikoina runkosarja usein riitti liigakarsijan tai -karsijoiden selvittämiseen.
Hietasen mukaan Mestis haluaa pitää kiinni pudotuspeleistään.
– Ne tuovat seuroille tuloja ja luovat huumaa.
Puheenjohtajan irtiotto
Liigan ja Mestiksen seurojen haasteena on se, miten yksittäisen runkosarjaottelun merkitys saadaan suuremmaksi. Kun karsintapelkoa ei ole ollut, ovat Liigan häntäpään seurat aloittaneet tyhjennysmyynnit. Yleisö on äänestänyt jaloillaan.
Karsintoihin joutumisen uhka palauttaa panoksen Liigan häntäpäähän. Mitään yksiselitteisen täydellistä sarjamallia Liigan puheenjohtaja Hiltusella tai Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Hietasella ei ole.
Jos Kiekko-Espoo hyväksytään ensi kaudeksi Liigaan eikä kukaan nykyisistä 15 liigaseurasta heitä hanskoja tiskiin, pääsarjassa pelaa ensi kaudella 16 joukkuetta. Siitä on vielä pitkä matka A- ja B-liigamalliin, jota kabineteissa ja huoltoasemien kahvipöydissä on pyöritelty.
– Kahdenkymmenen täysammattilaisseuran yhtälöä ei ole helppo rakentaa, Hiltunen alleviivasi.
Hän tietää, mistä puhuu. Hiltunen oli Vaasan Sportin puheenjohtaja jo silloin, kun Sport rakensi Mestiksessä puoliammattilaisorganisaatiotaan täysammattilaisorganisaatioksi ja kohti Liigaan nousemista.
Hiltunen heittäytyi perjantaina hurjaksi ja alleviivasi seuraavan esimerkin olevan "puheenjohtajan irtiotto".
– Miten olisi 16 joukkueen sarja, joka jaetaan syksyn jälkeen kahdeksan joukkueen ylempään ja kahdeksan joukkueen alempaan jatkosarjaan, Hiltunen aloitti.
– Ylemmästä jatkosarjasta neljä parasta pääsee puolivälieriin, neljä seuraavaa pelaa pääsystä puolivälieriin alemman jatkosarjan neljän parhaan kanssa. Alemman jatkosarjan neljä seuraavaa pelaa liigapaikasta, hän kiteytti pääpiirteet.
Se on varmaa, ettei kaikkia osapuolia ja katsojia täysin tyydyttävää ratkaisua synny. Liigan lokakuinen päätös palauttaa karsinnat sai jopa ankean vastaanoton, ainakin odotuksiin nähden.
– Meillä on neljä miljoonaa seuraajaa, ja jokaisella on mielipide, Hiltunen tuumi.
Hietanenkin yllättyi pitkään odotetun uutisen saamasta vastaanotosta. Osa jääkiekkojännäreistä halusi laajemmat karsinnat. Seuroista Helsingin Jokerit ilmoitti, ettei hae liigapaikkaa nykyehdoilla.
– Se (karsintojen palauttaminen) oli hyvä uutinen yhden päivän, Hietanen harmitteli.