– Ei muutosta muutoksen vuoksi, linjasi Heikki Hietanen pari päivää ennen Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtajavaalia STT:lle.
Suomen jääkiekkoliiton liittovaltuustoon Hietasen linja upposi paremmin kuin entisen maajoukkuevalmentajan Erkka Westerlundin ajama suuri kulttuurinmuutos. Liittovaltuusto valitsi äänin 26–6 Hietasen liiton seuraavaksi puheenjohtajaksi vuodenvaihteessa väistyvän Harri Nummelan jälkeen.
Valmentajana ja jääkiekkoilun kehittäjänä ansioituneeseen Westerlundiin verrattuna Hietanen, 64, on jääkiekkobyrokraatti. Hän on työskennellyt Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana ja kaksien edellisten MM-kisojen pääsihteerinä sekä pyörittänyt liigajoukkue HPK:ta. Kansainvälisen jääkiekkoliiton luottamustehtäviä hän on kerännyt ansioluetteloonsa yli 20 vuoden ajan ja on tällä hetkellä Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksen jäsen.
– Kokemus sinänsä ei ole itseisarvo, vaan se, miten käyttää sitä. Olen toiminut erilaisten yhteisöjen kanssa ja pyrkinyt oppimaan sieltä. Tuon kokemukseni liiton ja suomalaisen jääkiekon käyttöön, Hietanen sanoi heti valintansa jälkeen.
Hietanen viittasi myös suomalaisen jääkiekkoilun kolhuja saaneeseen maineeseen.
– Meitä odottavat isot tehtävät. Olen valmis ottamaan ne vastaan, jotta meidän maineemme ja julkikuvamme paranevat. Lähdetään tekemään näitä asioita yhdessä, Hietanen sanoi.
"Turha hypätä lopputulokseen"
Jo ennen valintaansa Hietanen nosti Jääkiekkoliiton seuraavan puheenjohtajan tärkeimmäksi tehtäväksi kotimaisen huippukiekkoilun, mikä tarkoittaa ensimmäiseksi kotimaisen Liigan sarjajärjestelmää. Hietanen on ilmoittanut haluavansa, että Jääkiekkoliiton ääni kuuluu Liigassa entistä paremmin.
– En ota kantaa yksittäiseen sarjajärjestelmään. Suomalaisen jääkiekkoilun näkökulmasta tarvitsemme avoimet, selkeät ja rehdit järjestelmät, Hietanen sanoi.
Hietanen alleviivasi, että sarjajärjestelmän tulee palvella suomalaista kiekkoilua.
– Tämä on pitkä prosessi, mutta tätä kohti pitää ottaa ripeästi askelia.
Konkreettisiin kysymyksiin, kuten Liigan ja Mestiksen joukkuemääriin, Hietanen ei halunnut ottaa julkisesti kantaa.
– On turha hypätä lopputulokseen. En ota kantaa joukkuemääriin, se on sisältökeskustelujen asia. Sen vielä sanon, että liiton näkökulmasta tärkein on saavutettu. Liitto halusi, että liigakarsinnat palaavat. Jatkopäätösten aika on jatkokeskusteluissa.
Talous vahvempi kuin koskaan
Hietasen edeltäjän Harri Nummelan puheenjohtajakauteen osui kaukaloiden ulkopuolelta lähteneitä mutta laitojen sisäpuolellakin kaikuneita järistyksiä, kuten koronapandemia ja Venäjän sulkeminen kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sen hyökättyä Ukrainaan.
Viime vuosiin ovat osuneet myös miesten maajoukkueen maailmanmestaruudet ja olympiavoitto mutta myös liiton mainetta kolhinut, viime kaudella junioripelistä lähtenyt rasismikohu. Sen seurauksena liitto joutui yhdenvertaisuusvaltuutetun ratkaisun jälkeen pyytämään anteeksi ja maksamaan korvauksia.
– Liitolla on erittäin osaava ja sitoutunut henkilökunta, jonka osaamista arvostetaan. Toiseksi liiton talous on kaksien onnistuneiden kotikisojen jälkeen vahvempi kuin koskaan. Lisäksi meillä on organisaatio, joka tänään tehtyjen päätösten myötä on vahvasti uudistunut, Nummela summasi Jääkiekkoliiton tämänhetkisen tilanteen.