Jääkiekon kotimaiseen pääsarjaan Liigaan mielii ensi kaudeksi 17 joukkuetta. Torstaina tuli julki, että Kiekko-Espoon lisäksi myös toinen Mestis-joukkue, turkulainen TuTo Hockey hakee ensi kaudeksi lisenssiä Liigaan.
Liigassa pelaa tällä hetkellä 15 joukkuetta, ja Liiga on aiemmin linjannut, että 16 joukkuetta olisi enimmäismäärä. Liigan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen ei tänään halunnut ottaa kantaa tilanteeseen, jossa hakijoita ensi kaudeksi Liigaan on nyt jo 17.
– En ota kantaa siihen. Liiga käyttää kokonaisvaltaista harkintaa. Katsotaan prosessia eteenpäin. Kun tiedetään lisenssikomitean näkemys, asia siirtyy yhtiökokoukseen, Hiltunen sanoi.
Liigan lisenssikomitea tekee omat päätöksensä hakemuksista joulukuun loppuun mennessä. Lisenssikomitea voi myös pyytää lisäselvityksiä hakijalta ja velvoittaa hakijaa korjaamaan hakemuksen mahdolliset puutteet helmikuun loppuun mennessä. Siinä tapauksessa lisenssikomitea tekee ratkaisunsa maaliskuun loppuun mennessä.
Kaikissa tapauksissa lisenssihakemusten hyväksymisestä päättää lopulta Liigan yhtiökokous. Se voi myös käyttää Hiltusen mainitsemaa kokonaisvaltaista harkintaa ja poiketa lisenssikomitean näkemyksestä.
Päätä lasikattoon
Ensi kaudeksi Liigaan on siis tunkua. Ensi kauden jälkeen Liigaan ei ole enää mahdollista päästä pelkällä lisenssihakemuksella, vaan sinne haluavien on pelattava tiensä pääsarjaan liigakarsintojen kautta. Helsinkiläinen Jokerit tähtää Liigaan 2025 ja Kiekko-Vantaa 2030 mennessä.
Hiltunen arvioi, ettei Suomesta julkisuudessa esillä olleiden seurojen lisäksi löydy lähitulevaisuudessa enempää potentiaalisia liigajoukkueita.
– Täytyy ottaa huomioon markkinan koko ja yleinen taloustilanne, Hiltunen sanoi.
Liigaan nyt ja lähivuosina mielivät joukkueet ovat Espoosta, Helsingistä, Vantaalta ja Turusta. Se kertoo osaltaan Suomen sisäisestä väestö- ja talouskehityksestä, joka heijastuu myös Liigaan.
– Polarisoituminen lisääntyy, ja pienet kaupungit näivettyvät. Harrastajamäärät pienenevät ja keskittyvät. Tämä on harmittavaa, Hiltunen sanoi.
Kauppalehden maanantaina julkaiseman selvityksen perusteella Liigan joukkueet jakautuvat kahteen kastiin. Kärkiseurojen taseet ovat kunnossa, ja ne tekevät liikevoittoa, mutta Liigassa on myös heikkoja joukkueita, jotka eivät kestä montaa heikompaa vuotta. Kun liigakarsinnat palaavat ohjelmaan, niitä voi uhata Liigasta putoaminen ja hissiliikkeeseen jumittuminen.
– Operatiivisesti tämä on pitkällä aikavälillä plus miinus nolla -toimintaa. Se on keskimääräinen tulos, Hiltunen myönsi.
Urheilussa voi nähdä samaa voittaja vie kaiken -ilmiötä kuin kulttuurissa ja viihteessä, kun nykyteknologia mahdollistaa melkein minkä tahansa urheilusarjan seuraamisen kaikkialla maailmassa.
– Meidän markkina-alueemme koko ahdistaa ainakin minua. Siksi toivoisin, että olisi isompaa eurooppalaista ammattilaisliigaa olemassa. Saisimme mahdollisuuksia kasvaa niille seuroille, jotka nyt lyövät päätään lasikattoon. Toivoisin, että eurooppalaisessa huippukiekkoilussa tapahtuisi muutoksia, Hiltunen sanoi.
– Meidän pitäisi löytää se suomalainen tapa, että tämä laji pysyisi maailman huipulla. Uskon, että se vaatii myös suomalaisia huippujoukkueita, että se täällä kiinnostaa jatkuvasti. Liiga on Pohjoismaiden ainoa jääkiekkosarja, joka on omassa maassaan seuratuin urheilusarja. Kyllä meillä on isoja haasteita, miten se säilytetään.