Median vaalikoneissa on harvoin kirjastoja koskevia kysymyksiä, vaikka kirjasto on käytetyin ja pidetyin kuntapalvelu (Kuntalaistutkimus 2024, Kuntaliitto). On harmi, että kun kuntavaalikoneessa on vihdoin kirjastoja koskeva kysymys, se on kirjastojen ja kirjastonkäyttäjien sekä lainsäädännön kannalta täysin väärin muotoiltu: ”Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista.”
Ensinnäkin kirjastopalvelujen saavutettavuutta ei laajenneta itsepalvelukirjastoilla vaan omatoimikirjastopalveluilla. Toiseksi, kun kirjastopalvelujen saavutettavuus laajenee esimerkiksi iltoihin ja viikonloppuun omatoimikirjastopalveluilla, se ei ole kustannuksia tai henkilökuntaa säästävä toimenpide, vaan lisäpalvelu omine kustannuksineen. Käyttäjiä tulee lisää ja kirjastonkäytön lisääntyminen tarkoittaa lisää työtä henkilökunnalle.
Kolmas ja tärkein pointti on kirjastolaki (Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016). Kirjastolain mukaan kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen, ja laki määrittää kirjastojen toiminnan tavoitteet sekä tehtävät. Lain tehtäväpykälässä määritellään lisäksi, että tehtävien hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö.
Kirjastolain mukaan kirjaston tehtävänä on muun muassa tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuolisen lukutaitoon.
Suomessa ollaan huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta sekä kaikenikäisten kansalaisten kriittisestä informaatiolukutaidosta sekä digitaidoista. Näihin tarvitaan laissa mainittua riittävää ja osaavaa henkilöstöä. Kirjastohenkilöstä säästäessään kunnat säästävät kuntalaisten tiedoista, taidoista ja hyvinvoinnista.
Merja Kummala-Mustonen
kirjastotoimen ylitarkastaja
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Aluehallintovirastojen kirjastotoimen ylitarkastajien puolesta