Yhdeksän miljardia. Se on summa, jonka Orpon hallitus on sitoutunut sopeuttamaan vaalikauden aikana.
Leikkauksia on perusteltu niiden välttämättömyydellä, koska se pitää paikkansa. Mittasuhteita tilanteelle antaa meidän tämänhetkinen valtionvelan suuruus: lokakuun 2024 lopussa se oli yhteensä 171,22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 30 310 euroa per asukas.
Kun valtio ottaa lisää velkaa, se tuntuu olevan vihervasemmistolle näkymätöntä rahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin.
Marinin hallitus otti viime kaudella liki 40 miljardia euroa velkaa ja nykyinenkin hallitus on pakkotilanteessa velanoton suhteen, jotta saadaan edes nousseet korkokustannukset katettua.
Jokainen euro, jolla kasvatamme velkataakkaa, on rahaa, jota lapsemme joutuvat maksamaan tulevaisuudessa pois. Ja me voimme valita, kuinka suuren laskun jätämme heille maksettavaksi.
Hallituksen tehdessä vaikeita, ja paikoin myös kipeitä päätöksiä, oppositio keskittyy potkimaan jo valmiiksi maassa makaavaa Suomi-neitoa.
Veloissa riutuva kaunis maamme ei nouse takaisin loistoonsa, jos suljemme silmämme ikäviltä päätöksiltä ja käännämme selkämme suomalaisten edulle.
Me päättäjät olemme vastuussa siitä, että tässä maassa ihmiset pääsevät tulevaisuudessakin lääkäriin, lapsemme kouluun ja voimme pitää huolta heikompiosaisista. Ja sitä lupausta emme pysty lunastamaan, jos emme nyt tee tarvittavia päätöksiä, joilla maamme talous saadaan kuntoon tulevien vuosien aikana.
Itse en ainakaan halua nähdä tulevaisuudessa yhteiskuntaa, jossa yhteiskunta ei pysty velkaantumisen vuoksi enää tarjoamaan niitä peruspalveluita, joilla tämä maa pyörii.
Julkisen talouden sopeuttaminen ei voi perustua toiveajatteluun tai hallituksen esitysten arvosteluun.
Opposition suurin ongelma onkin todella selvä: heillä ei ole esittää konkreettisia ratkaisuja, miten velkaantuminen taitetaan tai talous saadaan kasvuun. Tehtyjä päätöksiä voi ja saa kritisoida, mutta arvostelulta katoaa pohja, jos ei ole esittää tilalle mitään parempaa vaihtoehtoa.
Ja sitä nämä viimeiset puolitoista vuotta ovat olleetkin: itkuvirsien laulamista päivästä toiseen, muttei yhtäkään realistista ja konkreettista ehdotusta, mistä voisi leikata tai miten saada talous kuntoon.
Ja itkuvirsillä ei tämän maan taloutta pelasteta. Sen sijaan tumput suorana seisomalla saamme vain yhden ja ainoan lopputuloksen: joutumisen EU:n alijäämämenettelyyn, jossa meille tullaan kertomaan, mistä leikataan. Ja silloin ei paljoa kuunnella, mitä me haluaisimme enää asialle tehdä.
Me suomalaiset olemme historiamme aikana selvinneet äärimmäisen vaikeista tilanteista monta kertaa. Näistä ei olisi selvitty ilman kansan yhtenäisyyttä ja yhteistä päämäärää: sitä, että kaikki tiedostavat, minkä eteen täällä tehdään töitä.
Olemme jälleen vaikeassa tilanteessa, mutta uskon, että me voimme ratkaista sen yhdessä. Samalla oppositio voi tehdä oman valintansa: haluaako he olla osa ratkaisua vai keskittyä huutelemaan sivusta?
Näitä päätöksiä ei tehdä suosion vuoksi, vaan siksi, ettei velaksi eläminen enää jatkuisi ja pelastamme lapsemme velkakierteeltä.
Pia Sillanpää
PS:n kansanedustaja Kokkolasta