Hallitus on päättänyt, että itärajan sulkua jatketaan kahdella kuukaudella. Sulku päättyy 14. huhtikuuta. Kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla rajasulun vuoksi.
Valtioneuvosto päätti asiasta yleisistunnossaan tänään.
Hallitus katsoo, että vallitsevassa tilanteessa tämä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista, koska kyseessä on vakavasti kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä uhkaava välineellistetyn maahantulon ilmiö. Viranomaisten tietojen perusteella on todennäköistä, että ilmiö käynnistyisi uudelleen, jos itärajalla olisi avoinna olevia rajanylityspaikkoja.
– Venäjän toiminnan muutoksesta ei ole saatu mitään havaintoja. Päinvastoin, saadut tiedot vahvistavat sitä arviota, että Venäjä jatkaa hybridioperaatiotaan. On syytä olettaa, että käsillä on pitkäkestoinen tilanne. Venäjän rajan läheisellä alueella oleskelee vähintään satoja mutta todennäköisesti tuhansia siirtolaisia, jotka odottavat mahdollisuutta jatkaa Suomeen, toteaa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotteessa.
Rantanen sanoo, että itärajan täyssulun jatkaminen on ymmärrettävästi ikävää erityisesti niille Suomessa asuville ihmisille, joilla on perheenjäseniä tai muita lähiomaisia rajan toisella puolella.
– Rajanylityspaikkojen väliaikainen sulkeminen on kuitenkin seurausta Venäjän toimista, joiden vuoksi Suomen täytyy asettaa kansallinen turvallisuus muiden asioiden edelle.
"Tämä reitti ei ole auki"
Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa, että hallitus haluaa päätöksellään lähettää viestin itärajan taakse.
– Nyt kun pidennämme kertapäätöksen kahteen kuukauteen, haluamme sillä viestittää Venäjälle, kolmansien maiden kansalaisille, rajalle avustajille ja järjestäjille, että Suomen raja ja tämä reitti ei ole auki, Rantanen sanoi.
Rantasen mukaan Suomi on poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä Suomeen ei ole aiemmin kohdistunut tällaista painostamista tällaisessa laajuudessa.
– On aivan selvää, että Suomi ei tule tätä painostamista hyväksymään, ja näin ollen toimimme tässä äärimmäisen määrätietoisesti ja tehokkaasti, Rantanen sanoi.
Rantanen sanoi olevansa samoilla linjoilla presidentti Sauli Niinistön kanssa. Niinistö sanoi keskiviikkona valtiopäivien avajaispuheessaan, että poikkeukselliset ajat voivat vaatia poikkeuksellista ajattelua.
– On aivan selvää, että päättäjien niin hallituksessa kuin eduskunnassakin täytyy orientoitua siihen, että emme ole siinä ajassa, missä muutama vuosi sitten oltiin, Rantanen painotti.
– Voi olla, että täytyy harkita muunkinlaisia toimia, hän jatkoi.
Selvitys käynnissä sisäministeriössä
Rantasen mukaan sisäministeriössä on käynnissä selvitys siitä, millaisia lainsäädäntöinstrumentteja rajaturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan.
– Me tarvitsemme mahdollisesti uusia toimivaltuuksia siihen, että Suomen kansallinen turvallisuus voidaan kaikissa olosuhteissa turvata, Rantanen sanoi.
Rantasen mukaan selvityksen valmistumisen kohdalla puhutaan pikemminkin viikoista kuin kuukausista.
– Tämäntyyppiset asiat on syytä selvittää huolellisesti ja käyttää niihin se aika mikä tarvitaan, mutta toki meillä on tässä aikapainetta. Pyrimme mahdollisimman ripeään työskentelyyn, Rantanen sanoi.
Rantasen mukaan uusi rajamenettelylaki on lähdössä lausuntokierrokselle viimeistään ensi viikolla, mutta hän painotti, että se ei ole ratkaisu itärajalla syntyneeseen tilanteeseen.
– Siitä on todennäköisimmin hyvin vähän hyötyä tässä meidän itärajamme tilanteessa, Rantanen arvioi.
– Rajamenettelylaki ei ole pikakäännytyslaki eikä tältä osin ole käytettävissä tähän tilanteeseen.
Salaisella informaatiolla merkitystä
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanta rajapäätökseen oli, että kokonaisuutena arvioiden asia voidaan viedä eteenpäin hänelle toimitetun aineiston pohjalta. Hän totesi jälleen, että myös salaiseen muistioon sisältyvällä informaatiolla on ollut merkitystä, kun päätöksen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu.
Pöysti pyysi hallitusta kuitenkin täydentämään perustelumuistiotaan. Hän edellytti, että muistiosta tuli käydä ilmi, miten arvio uhan tulevasta kestosta vaikuttaa nyt esitettävän päätöksen voimassaoloon. Mainitusta jaksosta tulisi myös käydä selkeämmin ilmi, mitä tarkoitetaan sillä, että ”pidemmän voimassaoloajan tavoitteena olisi purkaa itärajan taakse syntynyttä siirtolaispainetta”.
Muistiossa todetaan nyt, että pidemmän voimassaoloajan tavoitteena olisi purkaa itärajan taakse syntynyttä siirtolaispainetta viestittämällä sääntöjenvastaisesti maahan pyrkiville ja heitä Suomeen auttaville ja järjestäville, että reitti ei ole käytettävissä.
Muistiossa arvioidaan, että pidempi voimassaoloaika antaisi tästä vahvan viestin ja vaikeuttaisi maahantulijoiden välineellistämistä Suomeen.
Tämänhetkisen arvion perusteella ilmiö on muistion mukaan muodostumassa pitkäkestoiseksi.
Päätöksen sisältöä ja laajuutta on arvioitava säännöllisesti ja päätös on kumottava tai sitä on muutettava, jos se ei ole enää välttämätön yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
Muistion mukaan ilman rajoituksia saapumisten määrä tarkoittaisi vähintään noin 10 000–20 000:ta vuosittaista itärajan kautta saapunutta turvapaikanhakijaa. Eniten on havaittu Syyrian, Somalian, Jemenin ja Irakin kansalaisia.
Ennen käynnissä olevaa ilmiötä itärajan rajanylityspaikoille on tullut yksittäisiä kansainvälisen suojelun hakijoita nyt kyseessä olevista maista, muistiossa todetaan.