Itä­naa­pu­ri jatkaa so­ta­ja­lal­la ja juo­nit­te­lee rajalla – Aja­tuk­set it­se­näi­syy­den mer­ki­tyk­ses­tä on pää­tel­ty nyt ajan tasalle

Kauhajoki, Laihia ja Seinäjoki
Laihialainen vararehtori Esa Liinamaa analysoi videojutulla mielenkiintoisesti, miten esimerkiksi käsite isänmaa saatetaan ymmärtää nuorten parissa.
Laihialainen vararehtori Esa Liinamaa analysoi videojutulla mielenkiintoisesti, miten esimerkiksi käsite isänmaa saatetaan ymmärtää nuorten parissa.
Kuva: Jari E. Hakala

Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja viimeistään nyt itärajalle juoniteltu pakolaispaine ovat saaneet monet ihmiset pohtimaan itsenäisyytemme merkitystä uudemman kerran. Haastattelimme aiheesta kauhajokelaista sotaveteraanien sosiaalineuvojaa Tarja Tapanaista Eduskuntamuseolla, laihialaista vararehtoria Esa Liinamaata Laihian yläkoululla ja nurmolaista yrittäjää Pekka Mäkelää työpäivänsä lomassa. Videojutulta avautuu paitsi se, kuinka syvästi arvostamme perinteitä myös se, miksi käsite isänmaa on nuoremmilta sukupolvilta hieman hukassa.

Videojutulla käsitellään itsenäisyyden lisäksi hieman käsitettä isänmaan, koska Maanpuolustuskorkeakoulun työn alla olevan tutkimushankkeen ennakkotiedon mukaan käsite isänmaa on nuoremmilta sukupolvilta hieman kateissa. Tutkimushankkeessa nimeltä Etnisyys, Suomi ja kansalaisten suhde maanpuolustukseen on istuttu alas kahdessa eri joukko-osastossa varusmiesten kanssa.

– Isänmaa on vähän vieras käsite, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg kertoo tutkimuksen pohjalta.

Kysymys mitä isänmaa tarkoittaa ja mitä se merkitsee nuorille on jäänyt leijumaan ilman vastausta.

– Ei oikein irtoa mitään.

Tallbergin mukaan asiaa on kysytty myös niin päin, että mikä voisi olla heidän mielestään oikein epäisänmaallinen teko?

– Sekään ei oikein herättänyt ajatuksia.

Perhe, lähipiiri, suomalaiset arvot, lähimmäisistä ja ihmisistä huolehtiminen, hyvinvointiyhteiskunta, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus esimerkiksi ovat käsitteitä, jotka sen sijaan ovat haastateltujen varusmiesten mielestä puolustettavia asioita.

Tutkimus on kesken, eli lisää tietoa on luvassa myöhemmin.

Tallberg muistuttaa kuitenkin siitä, kuinka käsite isänmaa on toki ollut monessa murroksessa mukana. Suomen sotien aikaan se oli osa johtolausetta ja ilmiselvä osa slogania koti-uskonto-isänmaa. Sotien jälkeen alkoi vaikea suhde Neuvostoliittoon ja suomettumisen aika toi asiaan oman mausteensa. Neuvostoliiton hajottua Suomi avautui Eurooppaan ja sotaveteraanien arvostus nousi.

– Sen jälkeen on ollut myös nationalistista, äärioikeistolaista politiikkaa käsitteen isänmaa ympärillä.

Tallbergin oman tuntuman mukaan äärioikeistolainen leima on ollut niin vahvaa, että osalle ihmisistä on ollut jopa vaikea puhua isänmaasta.

– Tai sanoa olevansa isänmaallinen.

Isänmaata onkin siis sanoitettu toisin sanoin lähtien esimerkiksi yllä mainituista suomalaisista arvoista, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja niin edelleen.

Videojutulla käsitellään teemaa hetki myös paikallisten näkökulmasta ja heidän tuntumansa pohjalta.

Yrittäjä, nurmolainen Pekka Mäkelä, vaalii itsenäisyyspäivän perinteitä. Sota-ajat ja niiden vaikutus ovat koskettaneet elämässä.
Yrittäjä, nurmolainen Pekka Mäkelä, vaalii itsenäisyyspäivän perinteitä. Sota-ajat ja niiden vaikutus ovat koskettaneet elämässä.
Kuva: Jari E. Hakala
Ilmoita asiavirheestä