Is­rae­lis­sa aloi­tet­tiin Hamasin hyök­käyk­sen muis­to­päi­vän vietto

Hyökkäyksessä kuolleita kokoonnuttiin muistamaan Reimin kibbutsin lähistölle. LEHTIKUVA / AFP
Hyökkäyksessä kuolleita kokoonnuttiin muistamaan Reimin kibbutsin lähistölle. LEHTIKUVA / AFP

Israelissa on aloitettu äärijärjestö Hamasin yllätyshyökkäyksen uhrien muistopäivän vietto.

Presidentti Isaac Herzog ja hyökkäyksessä kuolleiden omaiset osallistuivat hiljaiseen hetkeen Reimin kibbutsilla, missä musiikkifestivaalille hyökänneet terroristit tappoivat ainakin 370 ihmistä.

Herzogin mukaan rauhan edellytyksenä olisi se, että maailma tukisi Israelia.

– Maailman tulisi käsittää ja ymmärtää, että muuttaakseen historian kulkua ja tuodakseen rauhan ja paremman tulevaisuuden alueelle sen täytyy tukea Israelia sen taistelussa vihollisiaan vastaan, presidentin lausunnossa sanottiin.

Muistojuhlia on luvassa päivän mittaan myös monissa muissa Israelin kaupungeissa sekä eri puolilla maailmaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron muisti uhreja viestipalvelu X:ssä.

– Tuska pysyy, yhtä elävänä kuin vuosi sitten. Israelin kansan tuska. Meidän tuskamme. Haavoitetun ihmisyyden tuska, Macronin lausunnossa sanottiin.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen muistutti lausunnossaan, ettei Hamasin terroriteoille ole oikeutusta.

– Tuomitsen jälleen kerran voimakkaimmalla mahdollisella tavalla nämä barbaariset hyökkäykset, von der Leyenin lausunnossa sanottiin.

– Hyökkäykset toivat suunnatonta kärsimystä, ei vain Israelin kansalle, vaan myös viattomille palestiinalaisille. Tänä traagisena muistopäivänä haluan kunnioittaa uhrien muistoa. Euroopan unioni on kaikkien niiden viattomien ihmisten puolella, joiden elämät pirstoutuivat pohjia myöten tuona kohtalokkaana päivänä, lausunto jatkui.

Hizbollah vakuuttaa jatkavansa taistelua

Tänään on tullut kuluneeksi vuosi siitä, kun palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki yllätyshyökkäyksen Gazan kaistalta Israeliin. Hamas surmasi hyökkäyksessään lähes 1 200 israelilaista, joista suuri osa oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on siellä edelleen.

Äärijärjestö Hizbollah on vakuuttanut jatkavansa taistelua Israelia vastaan. Hizbollah kertoo joutuneensa menneen vuoden aikana yhdessä libanonilaisten kanssa maksamaan kovan hinnan äärijärjestö Hamasin tukemisesta, mutta olevansa silti varma, että vastarinta jatkuu.

Hizbollah kutsui lausunnossaan Israelia syöpäkasvaimeksi, joka on hävitettävä, kestipä se miten kauan tahansa.

Hamasin edustaja puolestaan sanoi järjestön vuosi sitten tehdyn hyökkäyksen palauttaneen Israelin nollapisteeseen.

Israelin historian verisin päivä

Hyökkäys oli Israelissa valtava järkytys, ja rajavalvonnan pettäminen sai aikaan paljon kritiikkiä. Saarrettua Gazaa ympäröivän "älyaidan" kun piti olla läpitunkematon este.

Varhain lauantaina 7. lokakuuta Hamas rikkoi sadoilla turvakameroilla, tutkilla ja sensoreilla varustetun aidan räjäyttämällä siihen aukkoja sekä käyttämällä puskutraktoreja. Osa Hamasin taistelijoista ylitti aidan riippuliitimillä.

Hamasin jäsenet surmasivat siviilejä useissa kylissä ja iskivät myös maantiellä ajaviin autoihin. Terroristit hyökkäsivät myös musiikkifestivaalille sekä sotilastukikohtiin ja surmasivat yllätetyksi joutuneita sotilaita, mikä hidasti Israelin armeijan reagointia hyökkäykseen.

Hyökkäys oli Israelin historian verisin päivä ja suurin juutalaisten joukkosurma sitten holokaustin.

Seurauksena sota

Hyökkäyksen seurauksena Israel vannoi tuhoavansa Hamasin ja aloitti ilmaiskut ja maaoperaation Gazassa. Hamasin hallitseman Gazan terveysviranomaisten mukaan lähes 42 000 ihmistä on saanut Gazassa surmansa Israelin sotatoimien seurauksena, suuri osa naisia ja lapsia.

Israel sanoi hiljattain, että Hamas on sotilaallisesti voitettu ja kykenee enää sissisotaan. Tulitaukoa Israelin ja Hamasin välille ei kuitenkaan jatkuvista ponnisteluista huolimatta ole saatu aikaiseksi.

Sota on johtanut valtavaan humanitaariseen katastrofiin Gazassa, jossa yli kaksi miljoonaa ihmistä asuu pienellä ja saarretulla alueella. Ruuasta ja lääkkeistä on ollut laajasti pulaa, ja humanitaarisen avun saaminen Gazaan on ollut vaikeaa. Sairaaloiden toiminta Gazassa on myös hyvin vaikeaa esimerkiksi pommituksissa tulleiden vaurioiden ja energiapulan takia.

Israel sai lännessä paljon sympatiaa Hamasin hyökkäyksen jälkeen, mutta raskas sotiminen Gazassa on sittemmin herättänyt paljon kritiikkiä etenkin Euroopassa. Israelin ja arabimaiden suhteet ovat myös kiristyneet huomattavasti, ja esimerkiksi lähellä ollut suhteiden normalisoiminen Saudi-Arabiaan on jäissä.

Jännitteet kasvaneet

Konflikti on läikkynyt muuallekin Lähi-itään ja herättänyt pelkoja laajemmasta alueellisesta konfliktista.

Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah on viime lokakuusta lähtien ampunut raketteja Israelin puolelle.

Israel iski Hizbollahia vastaan rajusti syyskuussa, kun se räjäytti kauko-ohjatusti järjestön käyttämiä hakulaitteita ja radiopuhelimia. Israel onnistui myös surmaamaan Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin ilmaiskulla. Aiemmin Israel surmasi Hamasin johtajan Ismail Haniyyan Iranin Teheranissa.

Iran on tehnyt kahteen otteeseen ohjusiskuja suoraan Israeliin kostona Israelin tekemistä salamurhista. Niiden vaikutus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Jemenin huthikapinalliset puolestaan ovat tehneet iskuja Punaisenmeren rahtilaivoihin Gazan sodan varjolla.

-----

Lähteenä myös uutistoimisto AFP

Ilmoita asiavirheestä