Israelin armeijan edustajan mukaan vääränlaisen aseistuksen käyttö johti suureen siviiliuhrien määrään, kun Israel teki jouluaattona ilmaiskuja al-Maghazin pakolaisleiriin Gazassa.
Käytetty aseistus ei sopinut iskujen luonteeseen, mikä aiheutti suurta lisävahinkoa, joka olisi voitu välttää, sanoi asevoimien edustaja Israelin yleisradioyhtiö Kanille. Kommenteista uutisoivat muun muassa BBC, al-Jazeera ja Times of Israel.
Sunnuntaisissa iskuissa al-Maghazin leiriin kuoli YK:n mukaan arviolta ainakin 86 ihmistä.
Israelin asevoimat pahoittelee asiaan kuulumattomille ihmisille aiheutunutta vahinkoa ja sanoo pyrkivänsä oppimaan tapauksesta. Armeijan mukaan tapahtunutta tutkitaan edelleen.
Israelin lähes kolme kuukautta kestäneessä hyökkäyksessä Gazan kaistalle on kuollut äärijärjestö Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan yli 21 000 ihmistä. Israelin hyökkäystä edelsi Hamasin hyökkäys Israeliin, jossa kuoli Israelin mukaan yli 1 100 ihmistä.
Israelilta alustava hyväksyntä aputoimituksille Gazaan
Israel on antanut Kyprokselle alustavan hyväksynnän toimittaa humanitaarista apua meriteitse Gazan kaistalle. Asiasta kertoo Israelin ulkoministeriö.
Israelin lähes kolme kuukautta kestänyt hyökkäys on aiheuttanut Gazassa valtavaa pulaa vedestä, ruuasta, polttoaineesta ja lääkkeistä. Israeliin kohdistuu kasvavaa kansainvälistä painetta päästää Gazaan lisää aputoimituksia.
Kyprokselta olisi tarkoitus toimittaa Gazaan humanitaarista käytävää pitkin suuria määriä palestiinalaisten kipeästi tarvitsemaa apua.
Israel olisi Kyproksella mukana tarkistamassa aputoimituksia ennen niiden toimittamista Gazaan, sanoi Israelin ulkoministeriön tiedottaja Lior Haiat torstaina. Haiatin mukaan reitin käyttöön liittyy vielä joitain logistisia ongelmia, jotka on ratkaistava.
Kyproksen uutistoimisto CNA:n mukaan esiin on noussut kysymyksiä alusten ja niiden miehistöjen turvallisuudesta sekä siitä, kenelle apu menisi.
WHO: Kaikki Gazassa ovat hyvin suuressa vaarassa
Maailman terveysjärjestö WHO varoittaa, että kaikki Gazassa olevat ihmiset ovat hyvin suuressa vaarassa.
WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vetosi keskiviikkona kansainväliseen yhteisöön välittömien toimien tekemiseksi, jotta akuuttiin ruokapulaan pystyttäisiin puuttumaan nykyistä paremmin. WHO kertoi kuljettaneensa tarvikkeita kahteen sairaalaan Gazan alueella tiistaina.
Alueen 36 sairaalasta vain 15 on osittain toiminnassa. Tedrosin mukaan ihmiset pysäyttelivät jälleen avustuskuljetuksia pyytääkseen ruokaa. WHO toteaa lausunnossaan, että järjestön toiminnan ja henkilökunnan turvaamiseksi koko Gaza tarvitsee välittömästi lisää ruokatarpeita.
Tedros totesi keskiviikkona, että humanitaariset työntekijät eivät tällä hetkellä pysty täysimääräisesti auttamaan vakavasti loukkaantuneita, nälästä kärsiviä tai heitä, jotka ovat suuressa vaarassa sairastua vakavasti.
– Kyky toimittaa lääkkeitä ja terveydenhuollon tarvikkeita sairaaloihin on vakavasti kärsinyt ihmisten nälänhädän ja epätoivon takia matkalla sairaaloihin ja sairaaloiden sisällä, Tedros sanoi.
YK:n turvaneuvoston viimeviikkoinen päätös vaatii, että Gazan alueelle pystytään kuljettamaan katkeamattomasti humanitaarista apua. Tedrosin mukaan päätös antaa toivoa, mutta WHO:n alueella olevien silminnäkijöiden mukaan päätöksestä ei ole ollut mitään käytännön apua ainakaan toistaiseksi.
WHO:n mukaan työntekijät näkivät matkalla al-Shifan ja al-Amalin sairaaloihin kymmeniätuhansia ihmisiä teiden varsilla.
– WHO on äärimmäisen huolissaan näistä kaikista pakoon lähteneistä ihmisistä, sillä sairaalat etelässä ovat jo täynnä ja vaikeuksissa, WHO:n palestiinalaisalueista vastaava edustaja Rik Peeperkorn totesi.
Macron vaatii pysyvää tulitaukoa
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaatii pysyvää tulitaukoa Gazaan. Macron ilmoitti vaatimuksestaan, kun hän soitti Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle keskiviikkona.
Macron kertoi puhelussa Netanjahulle huolensa Gazan siviiliuhreista ja humanitaarisesta tilanteesta. Äärijärjestö Hamasin hallitseman Gazan terveysministeriön mukaan Gazan kaistalla on kuollut yli 21 000 ihmistä sen jälkeen, kun Israel aloitti sotilaalliset iskut alueelle Hamasin lokakuisen yllätyshyökkäyksen jälkeen.
Ranska tekee lähipäivinä yhteistyötä Jordanian kanssa humanitaaristen operaatioiden toteutumisen eteen Gazassa.
Macron vaati myös toimenpiteitä, joilla siirtokuntalaisten väkivaltaisuudet palestiinalaisia siviilejä vastaan Israelin miehittämällä Länsirannalla loppuvat. Lisäksi Macron peräänkuulutti toimia uusien suunniteltujen siirtokuntien rakentamisen estämiseksi.
Netanjahun kanslia kertoi pääministerin kiittäneen Ranskaa merenkulun vapauden puolustamisesta ja halusta auttaa palauttamaan turvallisuus Israelin ja Libanonin väliselle rajalle. Ranska on mukana Yhdysvaltojen operaatiossa, jonka on tarkoitus suojella rahtilaivoja Punaisellamerellä.
Israel on jatkanut torstaina Gazan raskasta pommittamista. Terveysministeriön edustajan mukaan 24 tunnin sisällä iskuissa on kuollut yli 200 ihmistä.
Videolla kuviteltiin Hamas-hyökkäys Etelä-Koreaan
Israelin suurlähetystö Etelä-Koreassa on poistanut sosiaalisessa mediassa julkaisemansa videon, jossa kuviteltiin äärijärjestö Hamasin 7. lokakuuta Israeliin tekemän iskun kaltainen hyökkäys Etelä-Koreaan. Poistetulla videolla naamioitu hyökkääjä iskee Soulin keskustaan ja kaappaa naisen, joka erotetaan tyttärestään.
Etelä-Korean ulkoministeriö kertoo pyytäneensä Israelin lähetystöä poistamaan videon.
– Hamasin tekemää siviilien tappamista ja sieppaamista ei voida hyväksyä, mutta Israelin lähetystön päätöstä tuottaa ja jakaa tämä video, joka tekee vertauksen toisen maan turvallisuustilanteeseen, pidettiin sopimattomana, ulkoministeriön lausunnossa kerrottiin.
Eteläkorealaisen uutiskanava YTN:n mukaan Israelin suurlähettiläs perusteli videon julkaisua sillä, että eteläkorealaisia autetaan ymmärtämään Israeliin kohdistunutta terroritekoa ja seurannutta sotaa. Hamasin hyökkäyksessä Israeliin kuoli noin 1 140 ihmistä, joista enemmistö oli siviilejä. Lisäksi Gazan kaistalle siepattiin noin 250 ihmistä, joista Israelin mukaan 129 on yhä vankina.
Etelä-Korea on paperilla yhä sodassa naapurinsa Pohjois-Korean kanssa, sillä maat eivät solmineet rauhansopimusta vuonna 1953 loppuneiden Korean sodan taistelujen päätteeksi.