Israelin euroviisukappaleen October Rainin sanoitus on parhaillaan Euroviisut järjestävän Euroopan yleisradioliiton EBUn syynättävänä.
Israelilaismedian mukaan EBU harkitsisi kappaleen hylkäämistä liian poliittisen viestin vuoksi. Laulun nimi tarkoittaa lokakuun sadetta, ja sitä on pidetty selkeänä viittauksena Hamasin lokakuiseen hyökkäykseen Israeliin, jonka jälkeen Israel on käynyt sotaa Gazan kaistalla.
Yleisradioyhtiöiden on toimitettava viisukappaleensa EBUlle 11. maaliskuuta mennessä, joten lähiviikkoina odotetaan päätöstä siitä, onko Israelin kappaleen sanoitus Euroviisujen sääntöjen mukainen. Viisujen säännöissä on linjattu, ettei Euroviisuja saa millään tavalla politisoida tai välineellistää, tai muulla tavoin aiheuttaa niille huonoa mainetta.
Euroviisujen historiaan ja politiikkaan erikoistunut tutkija Zoe Jay sekä juutalaisen kulttuurin dosentti Riikka Tuori Helsingin yliopistosta katsovat kappaleen selkeästi viittaavan lokakuun 7. päivän hyökkäykseen. Selkein viittaus on tietenkin kappaleen nimi.
– Se ei ole kovin hyvin piilotettu viittaus, Jay toteaa.
Tuorille nimi tuo mieleen kuvat siitä, kuinka Hamasin miehiä "satoi" taivaasta festivaalille, jonne Hamas hyökkäsi.
– En tiedä, onko sitä ajettu tässä takaa.
Israelin johtokaan ei tunnu piilottelevan kappaleen ajankohtaisuutta, vaikka kiistääkin, että se olisi poliittinen. Kulttuuriministeri Miki Zohar on sanonut kappaleen ilmaisevan Israelin ja israelilaisten tuntoja tällä hetkellä.
Laulun esittäjä, 20-vuotias Eden Golan valittiin edustajaksi television kykykilpailussa. Kappale sen sijaan valittiin sisäisellä valinnalla.
Ei koskaan enää
October Rain on enimmäkseen englanniksi, mutta sisältää myös muutaman rivin hepreaa. Kappaleen ensiriveillä kertoja pyytää historian kirjoittajia seisomaan rinnallaan.
– Hallitukset ja muut valtion instituutiot ja tärkeät kansalliset hahmot usein viittaavat historiaan, kun he yrittävät legitimoida asiaansa. Se saa heidät näyttämään siltä, että heidän tarinansa ulottuu pitkälle historiaan, Jay sanoo.
– Tällaiset sanoitukset kuulostavat siltä, että "historia on puolellamme, ja meillä on aina ollut oikeus olla täällä".
Paljon huomiota on herättänyt tekstin rivi "tunteja, tunteja ja kukkia". Israelissa sotilasslangissa kukat tarkoittavat kaatuneita sotilaita.
– Lokakuun 7. päivän prosessi lähti aikaisin aamulla liikkeelle, se kesti tunteja, ja uhreja tuli koko ajan. Viittaus selvästi tuntuisi olevan siihen, Tuori sanoo.
Jay huomauttaa, että seuraavalla rivillä todetaan, että elämä ei ole pelkureiden peliä.
– Se kertoo siis sankaruudesta ja rohkeudesta. Siksi se on mielestäni melko selvä viittaus sotilaisiin ja taisteluihin.
Sanoituksissa esiintyy myös fraasi "never again" (ei koskaan enää), joka on liitetty holokaustiin ja muihin kansanmurhiin sekä juutalaisvainoihin.
– Se on varmasti intertekstuaalinen viittaus siihen, että holokausti ei saa enää ikinä toistua, Tuori sanoo.
Hamasin hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on ilmaistu tukea Israelille tunnisteella "Never again is now" (ei koskaan enää on nyt).
Tuori nostaa esiin myös kohdan "ihmiset lähtevät, mutta eivät sano hyvästi".
– Lapset lähtivät festareille, ja se oli sitten siinä, he eivät ehtineet edes sanoa hyvästejä perheelleen. Kohdassa viitataan mahdollisesti myös pitkittyneeseen panttivankitilanteeseen, kun tietoa omaisten kohtalosta ei ole.
"Hyvin ohut teksti"
Tuori löytää tekstistä selviä viittauksia israelilaisten tunne-elämään Hamasin iskun jälkeen.
– Lopun hepreankielinen "ei ole tilaa hengittää" puhuttelee suoraan israelilaisia. Se kääntyy suoraan sellaiseen tukehtumisen tunteeseen.
"Arvoituksellisesta matkasta kiinni pitäminen" taas voisi viitata hallinnan tunteen menettämiseen ja turvallisuuden tunteen pettämiseen, Tuori pohtii.
Yleisesti ottaen Tuori pitää tekstiä "hyvin ohuena".
– Tässä sanotaan kaikenlaista, mutta ei oikeastaan sanota mitään.
Sanoituksissa muun muassa tanssitaan myrskyssä, eletään fantasiassa ja sanotaan, että rakkaus on kuolematonta. Zoe Jayn mukaan kyseessä voisikin teoriassa olla romanttinen tarina. Rinnastukset romanttiseen rakkauteen ovat hänen mukaansa yleisiä lauluissa, joilla pyritään edistämään tiettyä kansallispoliittista agendaa.
– Romanttinen rakkaus on laulussa oman maan rakastamisen tilalla, Jay kuvaa.
Tuorin mukaan October Rain on maltillista tekstiä verrattuna aggressiivisiin, militaristisiin kappaleisiin, joita Israelissa on noussut listoille lokakuun jälkeen. Esimerkiksi Harbu Darbu -nimisessä listaykköseksi nousseessa kappaleessa luetellaan eri armeijan yksikköjä sekä vannotaan tuhoa Hamasille ja kuolemaa Palestiinaa tukeneille julkisuuden henkilöille.
Israelissa keskustelu jo kyllästyttää
Israelin yleisradioyhtiö Kan on ilmoittanut, että jos EBU hylkää Israelin kappaleen, sitä ei muuteta eikä vaihdeta.
Jay ei kuitenkaan sulje täysin pois, ettei kappaletta voisi vielä muuttaa. Hän viittaa Israelin presidentin Isaac Herzogin kommentteihin, joissa presidentti piti Israelin osallistumista tärkeänä ja sanoi, että asiassa olisi oltava "fiksu, ei vain oikeassa".
Israelissa viisuosallistumisesta ollaan montaa mieltä, sanoo Israelin mediaa aktiivisesti seuraava Tuori.
– Esimerkiksi Haaretzissa oli hyvin kitkerä kommentti tästä, että kun samaan aikaan uhreja Gazassa on niin valtava määrä, kappale antaa huonon kuvan israelilaisista, kun se keskittyy tähän omaan tuskaan ja kärsimykseen.
Eräässä iltapäivälehdessä taas oli hiljattain otsikko, jonka mukaan olisi kaikkien kannalta parasta, jos Israel hylättäisiin Euroviisuista. Tuorin mukaan Israelissa moni onkin jo kyllästynyt viisukeskusteluun, ja osa olisi varmasti helpottunut, jos Israel ei lopulta osallistuisi.
Israelin viisuosallistuminen ei Tuorin mukaan ole noussut maassa ykkösuutiseksi, ja aihe tuntuu olevan Suomessa enemmän esillä.
– Israelissa on niin paljon muita uutisia, jotka ovat aika rajuja. Tämä ei välttämättä saa niin suurta huomiota kuin Suomessa Euroviisut tuntuvat saavan.
Hylkäys voisi olla helppo tie ulos
Euroviisuissa on Jayn mukaan nähty vuosien varrella paljon erityyppisiä poliittisia kappaleita.
– Tärkeää ei ole niinkään se, että ne ovat poliittisia, vaan se, millaista politiikkaa ne ovat. Onko niissä kyse henkilökohtaisen tai kansallisen tarinan kertomisesta positiivisessa valossa vai jonkin maan etujen ajamisesta propagandistisella tavalla? Tämä kappale kuuluu mielestäni jälkimmäisiin, hän sanoo.
Mikä sitten ratkaisee, saako kappale EBUn hyväksynnän vai ei?
– Luulen, että EBUn kannalta raja kulkee lähinnä siinä, saako kappale EBUn näyttämään huonolta vai ei, Jay sanoo.
Israelin kappaletta on Jayn mukaan mahdotonta erottaa laajemmasta kontekstista. Hän pitää maan osallistumista tämänhetkisessä tilanteessa poliittisena itsessään.
– Koska Euroviisut brändää itseään eurooppalaisen yhdentymisen ja sodanjälkeisen rauhan ja yhteistyön kulttuuriseksi lippulaivaksi, osallistuvat maat pääsevät esiintymään rauhanomaisina. Israel ei ole ainoa maa, joka hyötyy tällaisesta valkopesusta, mutta se hyötyy tällä hetkellä eniten.
Jay pitää Euroopan maiden painetta ja tukea oleellisena EBUn päätökselle. Hän ei ole varma, onko tähän mennessä nähty paine niin suurta, että se kallistaisi EBUn hylkäyspäätökseen.
– Mutta paine kasvaa, ja on koko ajan todennäköisempää, että Israelin osallistumisesta on enemmän hässäkkää kuin sen sulkemisesta pois.
Laulun hylkääminen voisikin Jayn mukaan tarjota sekä EBUlle että Israelille helpon tien ulos tilanteesta: EBU saisi päätökselle selkeän syyn ja voisi vedota sääntöihin sen sijaan, että se asettuu varsinaisesti kenenkään puolelle. Israel puolestaan välttäisi mahdollisen turvallisuusriskin, joka kisoihin lähdöstä voisi aiheutua ja voisi sanoa, että syy ei ole heidän, vaan heidät hiljennettiin, Jay kuvailee.