Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo, etteivät Israelin yölliset iskut Iraniin olleet "varsinaisesti yllätys".
– Viime päivinä oli tullut lisää vihjeitä siitä, että Israelin iskut ovat hyvin mahdollisia. Sitten oli tullut tietoja siitä, että Yhdysvallat vetää ei-välttämätöntä henkilöstöä pois Lähi-idän alueelta. Se tietysti kertoo siitä, että tähän varauduttiin, Juusola sanoo STT:lle.
Miksi Israel sitten iski Iraniin juuri nyt?
– Varmasti yksi tekijä on se, että on katsottu Iraniin iskemisen kannattavan juuri nyt. Iran ei ole pystynyt vielä järjestämään suojaustaan eikä ole edennyt ydinohjelmassaan niin pitkälle, ettei se olisi pysäytettävissä. Ja muutenkin Israel katsoo, että Iran on ollut heikossa tilanteessa suhteessa Israeliin, Juusola kertoo.
Israel teki viime syksynä Iraniin mittavan iskun, joka kohdistui muun muassa Iranin ilmatorjuntajärjestelmiin.
Juusola sanoo, että Israelin perjantaisessa iskussa oli varmasti myös poliittisia motiiveja.
– Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu haluaa koko ajan pitää yllä konfliktia. Se on ollut hänen pyrkimyksensä pidempään ja näkynyt Gazan kohdalla. Hän on halunnut jatkaa siellä sotaa ja samoin hän on halunnut pitää konfliktia yllä Syyrian ja Libanonin kohdalla.
– Olennaisinta on, että tämä oli se vaihe, jossa Israel pystyi iskemään Iraniin. Se sopi Israelin johdon tavoitteisiin ja korostaa voimakkaasti, kuinka vahvassa asemassa Israel on tällä hetkellä.
"Tavallaan osoitti Trumpin heikkoutta"
Juusola kuitenkin huomauttaa, että laajemmassa kuvassa Israelin iskut olivat yllättäviä, sillä Yhdysvalloilla ja Iranilla on ollut meneillään neuvotteluprosessi Iranin ydinohjelmasta. Lisäksi maiden olisi tarkoitus jatkaa neuvotteluja viikonloppuna Omanissa.
– Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on useamman kerran ilmaissut, ettei Israelin pitäisi nyt iskeä Iraniin. Tavallaan tämä osoitti Trumpin heikkoutta tässä tilanteessa.
Juusola huomauttaa, ettei Netanjahu ole pitänyt Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä neuvotteluprosessista.
– Tämä isku ilman muuta heikentää sen prosessin mahdollisuuksia. Voi olla, että suunniteltu tapaaminen peruuntuu ja se prosessi vaikeutuu laajemmin.
Trump kirjoitti viime yönä ennen Israelin iskuja viestipalvelussaan Truth Socialissa, että hän haluaa edelleen diplomaattisen ratkaisun Iranin ydinkysymykseen.
– Varmaan amerikkalaiset haluaisivat palata neuvotteluihin, mutta kyllähän tämä vaikeuttaa sitä. Tämä on sen verran merkittävä isku, ettei Iranin ole helppoa palata tähän prosessiin.
Iran on ilmoittanut, että Yhdysvallat on vastuussa Israelin iskujen seurauksista.
– Kyllähän Yhdysvallat tästä tietenkin tiesi ja on jollakin tasolla varmasti suostumuksensa antanut, koska isku tapahtui. Voi olla, että Yhdysvalloilla on myös ollut rooli tiedustelutiedon tuottajana tässä, mitä se ei tietenkään julkisuuteen kerro. Ei voi sanoa niin, että Yhdysvallat olisi tästä sivussa.
Vetäytyykö Iran ydinsulkusopimuksesta?
Iran ilmoitti torstaina aikovansa lisätä rikastetun uraanin tuotantoa merkittävästi. Tätä ennen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA oli todennut maan laiminlyövän ydinmateriaalin valvontaa.
– Se antoi ikään kuin pohjan tai jonkintasoisen oikeutuksen (iskuun) tai ainakin Israel voi niin sanoa, Juusola kertoo.
Hän lisää, että pahimmassa tapauksessa Iran vetäytyy kokonaan 1970-luvun alussa allekirjoittamastaan ydinsulkusopimuksesta.
– Se olisi poliittisella tasolla ja pitemmällä taustalla traaginen tapahtuma ja seuraus. Tavallaan Iran lähtisi silloin Pohjois-Korean tielle.
Iran vastasi Israelin iskuun perjantaiaamuna laukaisemalla satakunta lennokkia kohti Israelia. Juusola arvelee, että laajempi isku Israeliin on vielä tulossa.
– Se voi tietenkin riippua siitä, mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Iran ei ole toistaiseksi pyrkinyt millään lailla vähättelemään Israelin iskun aiheuttamia vahinkoja, vaan he ovat kertoneet suoraan keskeisten sotilaskomentajien kuolleen.
Lisäksi kuuden Iranin ydinohjelman tutkijan on kerrottu saaneen surmansa Israelin iskuissa.
– Emme tiedä, kuinka keskeisessä roolissa tutkijat ovat olleet Iranin ydinohjelmassa. Israel on aiemmin lukuisia kertoja tappanut näitä tutkijoita. Se on viime kädessä vain hidastanut ohjelmaa. Tälläkin kertaa on todennäköistä, ettei tässä ole tulossa mitään perustavanlaatuista muutosta.
Iran voi sulkea Hormuzinsalmen
Iran on menettänyt lyhyen ajan sisällä asemiaan Israelin lähialueilla, kun Israel on pyrkinyt tuhoamaan Libanonissa äärijärjestö Hizbollahin. Lisäksi Syyriassa Iranin pitkäaikaisen liittolaisen Bashar al-Assadin hallinto kaatui.
– Suurin riski liittyy siihen, että Iran iskee yhdysvaltalaiskohteisiin Persianlahden arabivaltioissa tai sitten polttoaineiden jalostusjärjestelmiin näissä maissa tai sulkisi Hormuzinsalmen. Se vaikuttaisi öljykysymykseen hyvin suoraan. Se johtaisi siihen, että Yhdysvallat olisi myös mukana tässä, Juusola sanoo.
Yhdysvalloilla on Persianlahden rannikkovaltioissa merkittävä tukikohta Qatarissa ja laivastotukikohta Bahrainissa. Lisäksi Yhdysvalloilla on joukkoja myös Irakissa ja Kuwaitissa.
– Kaiken kaikkiaan Yhdysvalloilla on kymmeniätuhansia sotilaita alueella. Se on tavallaan suurin uhkakuva, että nämä joukot vedetään tähän mukaan. Sitä tietysti Netanjahu toivoo.
Juusolan mukaan Netanjahun poliittinen tahto on ollut jo toistakymmentä vuotta, että Yhdysvallat saataisiin mukaan Iranin vastaiseen sotaan.
– Jos ajatellaan globaalin turvallisuuden kannalta, niin se olisi tietysti kaikkein negatiivisin vaihtoehto.