Syksyllä on urheilun ystäville paljon herkkua tarjolla, jos kaudet ovat menneet joukkueilla hyvin. Ja Vaasassa voi sanoa, että näin on käynyt.
Kaksi kesäkauden pääsarjajoukkuetta, Vaasan Palloseura ja Mailattaret ovat molemmat suoriutuneet varsin hyvin odotuksiin nähden.
Mailattaret päätti kautensa sunnuntaina voitolla, ja paikka Superpesiksen pudotuspeleissä oli sitä ennen jo varmistunut.
Kauden aikana nuori joukkue haki isoja voittoja jopa viime kauden mitalisteilta, eikä joukkue ollut isoissa ongelmissa missään vaiheessa, pientä keskikauden notkahdusta lukuun ottamatta.
Pudotuspelit ovat ihan uusi maailma, ja siellä mitataan joukkueen venymiskyky. Pudotuspelisarjassa kolmella voitolla matka jatkuu välieriin.
VPS on ollut iloinen yllätys tällä kaudella, vaikka sen hyökkäysvoittoinen pelityyli ei olekaan sarjataulukossa vienyt kovinkaan korkealle. Silti, Vepsua ennakoitiin jopa suoraksi putoajaksi.
Pitkään Vepsu oli sarjassa eniten maaleja tehnyt joukkue, mutta ainakin toistaiseksi paikan ylemmässä jatkosarjassa ovat estäneet lukuisat tiukat tasapelit ja tappiot, joista pistesarake on kuihtunut pisteellä tai kahdella.
Paikka kuuden joukossa on vielä mahdollinen, mutta pääasia on, että karsintaan tuskin joudutaan ilman täydellistä katastrofia. Kunhan SJK:n edelle päästäisiin, se olisi jo iso näpäytys maakuntaan.
Wasa Royals putosi viime kauden päätteeksi jenkkifutiksen I-divisioonaan, mutta on dominoinut sarjaa lähes miten tahtoo.
Vaasalaiset ovat jo varmistaneet divarin finaalipaikan runkosarjan päätteeksi. Jos joukkue vain tahtoo, niin kauden jälkeen paluu Vaahteraliigaan on lähes varma.
Vaasan Sportin kausi jääkiekkokaukalossa alkaa myös piakkoin, mutta toistaiseksi parin harjoitusottelun jälkeen on mahdoton sanoa joukkueen iskukyvystä mitään. Kausi on usein niin monivaiheinen, että vielä puolivälissä 60 ottelun mittaista kautta on moni asia avoimena.
Kotikaupungin pelaajia
Positiivista on, kuinka paikallisia ovat nämä kesäkauden joukkueet.
Sekä Mailattaret, VPS että Royals koostuvat pitkälle kotikaupungin pelaajista. Mitä ammattimaisemmaksi laji menee, sitä helpommin pitää ostaa vahvistuksia muualta, mutta lukuisat nimet ovat Vaasassa kasvaneet ja lajioppinsa saaneet.
Juniorityön merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Vaikka se syö resursseja, työtunteja ja hikeä, palkinto on usein tämä.
Etenkin nuoret, muistakaa aina kiittää huoltajia, joukkueenjohjia, valmentajia, ym. kaikesta pienestäkin asiasta. Oli se kengännauhojen vaihto tai vesipullon täyttäminen. Pienetkin kiitokset antavat monelle lisävirtaa siinä kiittämättömässä roolissa.