Ennen vuotta 1995 oli erilaisia pohdintoja Suomen maatalouden perusteiksi, sillä maatalouden koneistaminen eteni samoin uudet tuotantomenetelmät. Kuitenkin elintarvikkeita pidettiin liian kalliina, josta syytettiin liian pientä tilakokoa. Tilanne oli sama koko Euroopassa. Eivät silloin, kuin eivät nytkään päättäjät ja asiantuntijat sano, että ruuan hinta ei saa alittaa tuotantokustannuksia, muuten viljelijäväki on orjatyövoimaa ja tukisopimus orjakontrahti, kuten tänäkin vuonna on käymässä-
EU:n edeltäjän EEC:n varapuheenjohtaja tohtori Sicco L. Mansholt ehdotti 50-luvun alussa EEC:ssä teolliseen ruuantuotantoon siirtymistä, josta nimi Mansholt-suunnitelma. Tavoitteena tuli olla liian pienten tilojen liittäminen nopealla aikataululla suurimmiksi koneellisesti hoidetuiksi ruuantuotantoyksiköiksi.
Suunnitelma ilmeisesti sopi eteläeurooppalaiseen ajatteluun, vaikka suunnitelma oli vahvasti sosiaali-darwinistinen eli elinkelpoinen tila syö elinkelvottoman.
EEC:ssä kuitenkin laskettiin, että sen kansantulosta voidaan siirtää 2–3 % maatalouden tukemiseen, koska se oli siirtynyt hiili- ja teräsunioksi, joka antoi joustonvaraa ja siirtyminen halvempien elintarvikkeiden teolliseen tuotantoon nopeutuisi.
Mansholt-suunnitelma pani pienviljelijäväen lujille, kuten myös suurentuneen tilakoon viljelijät. Sen osoittaa keskisen ja eteläisen Euroopan viljelijäväen jatkuva kapinointi hallitustaan vastaan, kuten myös mielenosoitukset.
Jo nyt pelätään, että Eurooppa on luisumassa äärioikeiston haltuun, Se tietäisi koko Euroopalle ja se viljelijäväelle vaikeuksia. kuten myös Suomen ruoantuotannolle. Siksi on pakko aloittaa kansallisen ruoantuotantoon siirtymisen suunnittelu.
Mansholt-suunnitelma sopi huonosti suomalaiseen isojaon perustalle muotoutuneeseen maatalouteen. Isojako aloitettiin 1700-luvulla ja se perustui brittiläsen talousajattelijan John Locken ajattelulle, että kansakunnan maa- ja metsäomaisuus tuottaa parhaiten, kun viljelijäperhe omistaa sen maan, jota he viljelevät ja niin paljon maata, kuin he pystyvät viljelemään.
Ilman isojakoa demokraattista Suomea ei enää olisi. Suoritetun isojaon merkitystä eivät historioitsijat, eivätkä talousviisaat ja demokraattiset puolueet ole täysin tajunneet, sillä lähes 300 vuotta Suomi on historian myllerryksistä selvinnyt isojaon ansiosta ja selviäisi edelleenkin, jos siirrytään kansalliseen ruoantuotantoon.
Ihmetellä vain täytyy 1700-luvun sääty-yhteiskunnan kaukonäköisyyttä, että he suostuivat luovuttamaan maa- ja metsäomaisuuden talonpoikaissäädyn haltuun, jonka varassa Suomi on selvinnyt tähän päivään asti ja selviäisi edelleenkin.
Eino Wiitalähdet
Isojoki