Frisbeegolfin suosion kasvu on johtanut Suomen frisbeegolfliiton mielestä siihen, että järjestelmällisen maajoukkuetoiminnan perustaminen on ajankohtaista.
Hallituksen puheenjohtaja Laura Heikkilän mukaan suurin syy muutokselle on tunnettuuden kasvattaminen sekä lajiyhteisön sisällä että ulkopuolella.
– Isolle yleisölle maajoukkueen seuraaminen voi olla helpommin lähestyttävä asia. Kun vertaa esimerkiksi jääkiekkoon, moni ei välttämättä muuten katso kuin Leijonien pelit, Heikkilä avaa STT:n haastattelussa.
Liiton jäsenseuroihin kuului vielä 2010-luvun alussa alle tuhat harrastajaa – nyt luku on yli kymmenen tuhannen. Maaliskuussa julkaistiin lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimus, joka asettaa frisbeegolfin suosituimpien kesäliikuntamuotojen joukkoon.
Keskiössä leiritykset
Frisbeegolfliitto nimeää osallistujat Euroopan-mestaruuskisoihin sekä joukkue-MM-kisoihin. Nyt toiminnan kehyksenä on leirityksiä, joista vastaa maajoukkueen lajivalmentaja, vuoden 2016 EM-kultamitalisti Leo Piironen.
- Leireillä testataan pelaajien lajitaitoja ja fyysisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on myös kerätä dataa ja selvittää, mitkä asiat korreloivat keskenään, Piironen kertoo STT:lle.
Kun frisbeegolf ammattimaistuu, pelaajat elävät yhä enemmän huippu-urheilijan arkea, johon kuuluu oheisharjoittelu.
Esimerkiksi maajoukkueen tunnetuimmilla nimillä, Niklas Anttilalla ja Väinö Mäkelällä, on jo omaa fysiikkavalmennusta, jota maajoukkue haluaa tukea.
– Totuus on, että kilpaurheiluun kuuluu fysiikkaharjoittelu. Jos jollakulla ei ole vielä omaa valmentajaa, niin saa testitulokset, jotka voi kiikuttaa eteenpäin, Piironen sanoo.
Riittääkö kiinnostus?
Sosiaalinen media on merkittävä tulonlähde monelle frisbeegolfin ammattilaiselle. Heikkilä ja Piironen ajattelevat, että pelaaja hyötyy maajoukkueen brändistä.
– Nettisivulle kerätään suoritukset ja uutiset, jotta urheilijan ura on helpommin seurattavissa, Piironen kertoo.
Frisbeegolf on kuitenkin laji, jonka tärkeimpiin kilpailuihin osallistutaan yksilöinä. Yhdysvaltojen pelaajakaarti on niin ylivoimaisen laaja, että ennemmin puhutaan, mikä on kenenkin sponsori.
EM- ja joukkue-MM-kisat käydään vuorovuosin, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ja Suomi eivät ole tuoneet kaikkia parhaitaan joukkuetapahtumiin.
Heikkilä ajattelee, että maajoukkuetoiminta voi tuoda tähän muutosta, mutta sponsorisopimukset ja isojen kisojen palkintosummat voivat tulla tielle.
– Pelaajat ovat tilanteestaan riippuen olleet enemmän tai vähemmän kiinnostuneita maajoukkueesta, Piironen taustoittaa.
Kyseisiin kilpailuihin voi tulla myös valituksi, vaikka ei kuuluisi maajoukkueeseen, johon ainakin aluksi tehdään vuoden mittaisia sopimuksia.
Tänä kesänä avoimen luokan, naisten ja junioreiden Euroopan-mestaruuskilpailut käydään Tallinnassa 16.–19. elokuuta.
Suomen miesten maajoukkueeseen kaudella 2023 kuuluvat Niklas Anttila, Väinö Mäkelä, Lauri Lehtinen, Daniel Davidsson, Joona Heinänen, Tuomas Hyytiäinen, Mikael Häme, Samuel Hänninen ja Kristian Kuoksa.
Naisten joukkueeseen kuuluvat Henna Blomroos, Eveliina Salonen, Heidi Laine, Jenni Engström, Jenni Karppinen, Olivia Kindstedt ja Silva Saarinen.