Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisyyden taso on ollut aiemmin verrattain matalaa muuhun maahan verrattuna. Vuoden 2015 jälkeen on kuitenkin tapahtunut tasaista kasvua ulkomailta maakuntaan muuttaneiden määrässä.
Maakuntaan on asettunut muun muassa Iso-Britanniasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Turkista saapuneita, mutta myös Yhdysvalloista, Meksikosta, Kaakkois-Aasiasta ja Lähi-idästä muuttaneita.
Työperäinen maahanmuutto on ollut suurimmassa roolissa vuoden 2022 kevääseen saakka, jolloin ukrainalaisten osuus tulijoista alkoi kasvaa. Huomiotta ei voi myöskään jättää kansainvälisiä opiskelijoita, joita opiskelee Etelä-Pohjanmaalla yhä enemmän.
Niin opiskelijat kuin muutkin ulkomaalaiset muuttavat Etelä-Pohjanmaalle konkreettinen tulevaisuus mielessään. Maakunnassa vuonna 2023 toteutetun veto- ja pitovoimakyselyn tulosten mukaan alueelle muuttaneet ulkomaalaiset arvostavat eniten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja ympäristöä.
Ihmisen psykologia on jaettu, yhteinen kokonaisuus. Yksilöinä me jaamme samat perustarpeet taustoista tai kansallisuuksista riippumatta. Tätä tarpeiden kokonaisuutta voidaan hahmottaa niin kutsutun Maslowin tarvehierarkian avulla. Sen mukaan ihmisen tarpeet vaativat riittävää tyydytystä ennen seuraavaa hierarkiaporrasta. Hierarkian järjestyksessä määritellyt tarpeet ovat keskeinen osa yksilön kasvua, ja siten merkittäviä omavoimaisuuden ja pystyvyyden kokemisessa.
Miten elämään oleellisesti kuuluvat sosiaalisuus, arvostuksen kokemukset ja itsensä toteuttaminen sitten käytännössä toteutuvat?
Ihmisen ollessa kyseessä tulee muistaa yksilölähtöisyys, mutta tiettyjä tekijöitä voidaan yhteiskunnassa tukea siten, että myös hierarkian ylimmille tarpeille löydetään mahdollisuus toteutua. Toteuttamisen mahdollistamisessa keskeisinä toimijoina ovat maahanmuuton ekosysteemin osat.
Kyseessä on kokonaisuus, jonka osia ovat muun muassa erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja lupapalvelut. Näitä palveluita tuottavat valtio, kunnat, kaupungit, järjestöt, yhdistykset ja yritykset.
Ekosysteemi on hyvin osuva nimitys, sillä tässäkin kokonaisuudessa osat vaikuttavat ja liittyvät toisiinsa. Ja samoin kuin luonnon ekosysteemit, tämäkin on häiriöille herkkä. Jos jokin osanen heikkenee tai katoaa, vaikuttaa se vääjäämättä myös muihin kokonaisuuden osiin.
Kukin maahanmuuton ekosysteemin toimija vaikuttaa osaltaan Maslowin kuvaaman portaiden tarpeiden täyttymiseen yksilöiden kohdalla. Toiminnan vaikutuksen tunnistaminen yksilöiden elämään ja kasvuun on siten merkittävää koko maahanmuuton ekosysteemin kannalta.
Yksilöinä me kaikki olemme osa tätä ekosysteemiä. Miten suhtaudumme naapuriin muuttavaan yksinhuoltajaäitiin, joka on lähetetty turvaan lapsineen sodan jaloista puolison jäädessä puolustamaan kotimaata?
Kykenemmekö asettumaan toisen asemaan omien kokemustemme kautta yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta? Astummeko ennakkoluulojemme raja-aitojen ylitse ja näemme toisemme ihmisinä? Voisimmeko olla ratkaisun osia ja mahdollistajia omavoimaisuuden tukemisessa? Joskus siihen riittää pelkkä hymy ja tervehtiminen, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan.
Etelä-Pohjanmaalla väestönkasvun trendi on ollut muutoin negatiivinen, paitsi maahanmuuton osalta. Tulevaisuudessa trendin ennakoidaan vahvistuvan. Entistä suurempi osa väestöstämme, etenkin työikäisistä, tulee olemaan muualta maailmalta muuttaneita.
Voidaan sanoa, että ympyrä sulkeutuu, sillä alkujaan mekin paikallisina itseämme pitävät olemme tulleet muualta. Kuka 100 vuotta sitten, kuka 300 vuotta sitten.
Hyvin olemme mekin yhteistyössä onnistuneet kotiseutuamme vahvistamaan ja kehittämään, niin miksei tulevaisuudessakin sanontamme olisi osuva: ”Parahamma yritetähä, priimaa pukkaa tulemaha.”
Henna Hautala
Seinäjoki