Suomessa kuluttajahintojen nousu hidastui entisestään helmikuussa. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli helmikuussa 0,5 prosenttia, kun se kuukautta aiemmin oli 0,7 prosenttia. Helmikuun inflaatioluku oli matalin sitten joulukuun 2020, jolloin Suomessa elettiin keskellä koronapandemiaa.
Inflaation jäähtyminen helmikuussa johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen laskusta sekä sähkön halpenemisesta. Esimerkiksi sähkö oli 16 prosenttia halvempaa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Helmikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu. Yleislääkärien vastaanoton hinnat kohosivat 28 prosenttia ja sairaalapalvelujen hinnat 22 prosenttia vuoden takaisesta.
Kahvi ja suklaa hintapaineessa
Kahvin ja suklaan kuluttajahinnat ovat kohonneet tuntuvasti, minkä suomalaiset ovat voineet havaita ruokakaupassa käydessään. Tilastokeskuksen mukaan kahvin hinta nousi helmikuussa 31 prosenttia ja suklaan hinta 26 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Suosituimman kahvilajin arabican maailmanmarkkinahinta ylitti helmikuussa ensi kertaa neljä dollaria paunalta. Kahvin kallistumiseen on vaikuttanut muun muassa pitkittynyt kuivuus maailman suurimmassa kahvintuottajamaassa Brasiliassa.
Suklaan keskeisen raaka-aineen kaakaon maailmanmarkkinahinta puolestaan harppasi ennätystasolle viime vuonna. Kaakaon hinta on pysynyt korkealla siitä lähtien, vaikka myös heilahtelut ovat olleet suuria. Markkinoilla seurataan tarkkaan, miten satonäkymät kehittyvät kaakaon keskeisillä tuotantoalueilla Länsi-Afrikassa.
Suklaan kuluttajahintaa kauppojen hyllyillä uhkasi nostaa myös hallituksen kaavailema makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotus 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Hallitus päätti kuitenkin hiljattain haudata aikeensa makeisten ja suklaan alv-korotuksesta, joka sai lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä ja olisi ollut EU-oikeudellisesti epävarmalla pohjalla.
Kuluttajien inflaatio-odotukset pilvissä
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ennakoi, että korkojen lasku jarruttaa merkittävästi Suomen inflaatiota jatkossakin.
– Jostain kummallisesta syystä kotitaloudet ennakoivat kyselyissä inflaation pysyvän sitkeästi yli neljässä prosentissa jatkossakin. Kuluttajaluottamuksen elpymisen kannalta olisi suotavaa, että ihmiset pikkuhiljaa uskoisivat, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan. Tosiasiassa nykyinen hintojen hidas nousutahti tukee selvästi ostovoiman kasvua, Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Kauppasodasta tuskin hintapiikkiä
Suomessa kuluttajahintojen nousu oli helmikuussa selvästi maltillisempaa kuin euromaissa keskimäärin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli helmikuussa 1,5 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo oli helmikuussa 2,4 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa asuntolainojen korkoja.
Appelqvist uskoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kovaotteisen tullipolitiikan vaikutus Suomen inflaatioon jää pieneksi, vaikka Euroopan unionin vastatullit toteutuessaan nostaisivat yksittäisten tuotteiden hintoja.
– Kauppasodalla saattaa olla jopa inflaatiota hidastava vaikutus sekä yleisen suhdanteen heikkenemisen kautta että tarjonnan lisääntymisen kautta, kun Kiina ja muut tullien uhreiksi joutuneet maat suuntaavat vientiään pois Yhdysvalloista kohti Eurooppaa, Appelqvist arvioi.