Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on johtanut Venäjällä inflaatioon, joka laukkaa jo yli kymmenen prosentin vauhtia. Länsimaiden talouspakotteet vaikuttavat nekin tavallisten venäläisten elämään, mutta monien mielestä eivät kovinkaan paljon.
– Hinnat ovat hulluja, sanoo Roman Paltijevitsh, 84, moskovalaisella torilla.
Paltijevitshilla ei ole enää varaa ostaa kirsikoita, ja jopa perunoiden hinta on noussut noin kolminkertaiseksi viime vuoteen verrattuna.
Paltijevitshin puoliso Tatjana tarttuu pieneen rasialliseen mansikoita, joita hän harkitsee ostavansa erityiseksi herkuksi lapsenlapsille. Hinta on eläkeläiselle melkoinen: 400 ruplaa eli yli neljä euroa.
– Me selvisimme vuodesta 1991, joten nyt emme pelkää mitään, hän sanoo viitaten Neuvostoliiton hajoamiseen ja sitä seuranneeseen talouskaaokseen.
Venäjän keskuspankki on hieman laskenut korkeita korkoja, jotta inflaatiota saataisiin hillityksi. Monen venäläisen mielestä ruoka maksaa silti liikaa.
– Tulin torille ostamaan kanaa. Se on kalliimpaa supermarketeissa, joten en osta niistä enää, sanoo freelance-taiteilija Nikolai Kutsherov, 62.
– Olen joutunut luopumaan matkustamisesta. Viimeksi kuluneet kolme tai neljä vuotta olen miettinyt vain, miten saan jääkaapin täyteen, hän jatkaa.
Sotatalous näkyy arjessakin
Länsimaiden talouspakotteiden myötä kymmenet ulkomaiset yritykset ja tuotemerkit ovat poistuneet Venäjältä. Kreml on kuitenkin kehunut maan talouden kestävyyttä.
Valtavat panostukset armeijaan ja sotatarviketeollisuuteen ovat pitäneet taloutta pystyssä. Kun armeijaan ja aseteollisuuteen on pestattu paljon miehiä, monella muulla alalla on syntynyt työvoimapulaa. Tämä on nostanut sekä palkkoja että hintoja.
Insinööri Konstantin Zelenkov, 38, kuuluu niihin, jotka ovat hyötyneet sotataloudesta.
– Jotkin tavarat ovat käyneet kalliimmiksi, mutta myös palkat ovat nousseet. Niinpä tilanne on pysynyt suunnilleen samanlaisena, hän arvioi.
Kotimaista camembertia
Moskovan lähistöllä asuvat Sergei Duzhikov ja Marija Tjabut sanovat, että länsimaiden talouspakotteet eivät ole aiheuttaneet heille ylitsepääsemättömiä ongelmia.
– Arkielämäni näkökulmasta – kodin, työn, perheen, vapaa-ajan, ystävien ja harrastusten – en todellakaan koe pakotteiden vaikuttavan. Mitkään poistuneet tuotemerkit eivät ole jättäneet sellaista aukkoa, että en voisi elää ilman niitä, Tjabut sanoo.
Keskiluokkainen pariskunta asuu Mytishtshin kaupungissa noin 20 kilometrin päässä Moskovan keskustasta. Heillä on kiinalainen auto ja Kiinassa valmistettu jääkaappi, joka on täynnä venäläistä ruokatavaraa.
Venäläisissä marketeissa on myynnissä kotimaisia vaihtoehtoja hyllyiltä poistuneiden tuontituotteiden sijaan – esimerkiksi venäläistä camembert-juustoa.
– Se on herkullista. En tosin ole maistanut ranskalaista camembertia, joten en voi vertailla, sanoo Tjabut.
Tjabut työskentelee kosmetiikka-alan yrityksessä, Duzhikov hautausalalla. Sodan alettua he ovat lomailleet Venäjällä, mutta myös Venezuelassa.
Tunnetuimpiin Venäjältä lähteneisiin yrityksiin kuuluu pikaruokaketju McDonald's. Sen tilalla aloitti vuonna 2022 venäläisomisteinen Vkusno i totshka (suomeksi "Herkullista ja piste"). Duzhikovin mukaan sen ruuissa ei ole valittamista.
– Lapset rakastavat sitä, hän sanoo.
Joitakin ongelmia on kuitenkin tullut vastaan pakotteiden vuoksi. Kaksi vuotta sitten Duzhikov joutui auto-onnettomuuteen Etelä-Koreassa valmistetulla Kiallaan. Hän kertoo odottaneensa korjauksessa tarvittavia varaosia kolme kuukautta talouspakotteiden vuoksi.
– Silloin ymmärsin, että on todennäköisesti järkevää myydä rakas autoni ja vaihtaa se samanlaiseen kiinalaiseen, Duzhikov sanoo.
