Iltalehti on tänään poistanut verkkosivuiltaan 33 juttua, jotka käsittelivät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Lehden mukaan juttujen poistamisen taustalla on se, että niiden totuudenmukaisuutta on ollut syytä epäillä. Iltalehden ukrainalaisen avustajan sotauutisoinnissa on havaittu epäselvyyksiä.
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo Twitterissä, että lehden selvityksissä ilmeni, että osa avustajan toimittamista kuvista ei ollut avustajan itsensä ottamia eikä sieltä, mistä tämä väitti niiden olevan.
– Kuvista löytyneiden epäselvyyksien vuoksi päädyimme poistamaan myös hänen kirjoittamansa uutiset, reportaasit ja analyysit, Kauppinen kirjoittaa.
Yhteistyö avustajan kanssa on Kauppisen mukaan lopetettu.
– Olemme luonnollisesti lopettaneet kaikenlaisen yhteistyön kyseisen avustajan kanssa. Olemme käyttäneet avustajana myös toista ukrainalaista toimittajaa. Hänen toimittamastaan sisällöstä ei ole löytynyt epäselvyyksiä, mutta jatkamme asian selvittämistä, Kauppinen tviittaa.
Avustaja työskennellyt Iltalehdelle 10 vuotta
Kauppinen kertoo Twitterissä, että juttuja kirjoittanut avustaja on työskennellyt Iltalehdelle kymmenen vuotta. Hän sanoo avustajan toimineen pääasiassa fikserinä eli auttaneen Ukrainassa käyneitä Iltalehden toimittajia. Päätoimittaja kuvailee ukrainalaista toimittajaa laajasti verkottuneeksi ja luotettavaksi haastattelujen ja juttumatkojen järjestäjäksi. Kauppisen mukaan juttujen todenperäisyyttä on mahdotonta varmentaa.
– Juttujen ostaminen avustajilta, ulkomailla toimivilta avustajilta ja erityisesti kriisialueilta toimivilta avustajilta on vaikeaa, koska esimerkiksi reportaasissa kuvattuja tilanteita ja tapahtumia on mahdotonta varmentaa.
Päätoimittaja pahoittelee tapausta.
– Pyydän anteeksi lukijoiltamme tätä surullista tapausta. Uutismedia toimii yleisön luottamuksen varassa. Tällä kertaa prosessimme epäonnistuivat ja tunnistimme vilpin liian myöhään, Kauppinen tviittaa.
STT ei ole tavoittanut Kauppista kommentoimaan asiaa.
Huijaus huomattiin vasta, kun yleisö puuttui asiaan
Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela kertoo STT:lle, että asia kävi toimitukselle ilmi sen jälkeen, kun yhden avustajan kirjoittaman jutun todenmukaisuudesta oli tullut viestiä toimitukseen ja se oli nostettu esiin myös Twitterissä.
– Rupesimme toimituksessa selvittämään kyseisen jutun tilannetta ja asia rupesi tästä aukeamaan, Varpela sanoo.
Kävi ilmi, että avustaja oli lähettänyt Iltalehdelle kansainvälisiltä uutissivustoilta napattuja kuvia ominaan useampaan otteeseen. Huijauksen käytyä ilmi Iltalehti päätti poistaa avustajan tekemät jutut sivuiltaan kokonaan.
– Hän on valehdellut meille kahteen otteeseen, mikä on murentanut luottamusta siinä määrin, että päätettiin, että poistetaan kaikki jutut kokonaisuudessaan.
Juttujen tietojen oikeellisuutta ei ollut tarkastettu aiemmin. Varpela sanoo, että julkaisuporras eli uutispäälliköt eivät olleet osanneet epäillä vilppiä.
– Ei ole ollut syytä epäillä, että olisi mitään huomautettavaa. Normaalissa uutisrytmissä ei lähdetä erikseen etsimään, ovatko avustajan lähettämät kuvat varmasti hänen lähettämiään. Lähtökohta on ollut se, että luotetaan meidän avustajiin.
Hämärän peitossa on, mikä kaikki on ollut totta
Iltalehdellä ei ole tiedossa, mikä kaikki yli 30 julkaistun jutun sisällöissä pitää paikkansa.
– Me ei voida mennä takuuseen näistä jutuista. En usko, että olemme julkaisseet kolmeakymmentä valeuutista. On myös kuvia, joita emme ole löytäneet muilta uutissivustoilta.
Iltalehti julkaisi esimerkiksi viime viikolla jutun, jossa mainittu avustaja kuvailee tapahtumia taistelujen eturintamassa Bahmutissa. Varpelalla ei ole tiedossa, onko avustaja todellisuudessa ollut Bahmutissa.
– Ei ole tästä tämän tarkempaa tietoa kuin että kuvat eivät ole hänen itsensä ottamia. Minä en tiedä, onko hän ollut siellä. Hyvin vaikeahan meidän on sitä verifioida.
Varpelalla ei ole tarkkaa tietoa, millaista virheellistä tietoa lukijoille on mahdollisesti välittynyt julkaistujen kuvien kautta.
– En tiedä tarkalleen, missä ne on otettu. Asia varmasti tässä selvenee. Koimme, että on parempi ottaa jutut pois kokonaan.
Lehti ei aio tehdä tarkempaa oikaisua.
– Me olemme oikaisseet tämän nyt sillä tavalla, että olemme kertoneet lukijoille asiasta heti, kun se on tullut meidän tietoomme, ja poistaneet jutut meidän palvelusta.
Uutispäätoimittaja arvioi, että tapauksella voi olla vaikutusta juttujen faktantarkistukseen jatkossa.
– Pitää tietyiltä osin miettiä varsinkin ulkomaan juttujen osalta, että kuvien verifiointia pitäisi tehdä tarkemmin, Varpela sanoo.
Hän kertoo jo nykyisellään toisen Ukrainan-avustajan lähettävän itsestään reportaasikuvan paikan päältä.
Vastuu on julkaisijalla
Median toimintaa valvovan Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo STT:lle, että media on aina vastuussa siitä, että juttujen tiedot pitävät paikkansa.
– Kyllä se on ihan ydinasia, että median pitää pystyä vastaamaan siitä, että juttujen tiedot pitävät paikkansa, Hyvönen sanoo.
Hän muistuttaa, että vastuu on julkaisijalla myös ulkomaan ja avustajien juttujen osalta.
– Vastuu on julkaisijalla, vaikka käytännössä tietojen varmistaminen saattaisi olla hankalaa. On aina harkittava, vaikka olisi luotettavan oloinenkin toimija kyseessä, voiko jutussa olla virheitä, hän jatkaa.
Hyvönen toteaa, että mahdollinen epävarmuus täytyy tehdä lukijalle selväksi.
– Yleensä toimituksissa on sisäiset prosessit, joissa oman toimituksen ja avustajien työtä arvioidaan.
Hän lisää, että on olemassa lukuisia tapoja, joilla esimerkiksi kuvituksen todenmukaisuutta voidaan arvioida.
– Onhan meillä nykyään paljon keinoja sulkea pois väärennöksiä. Kyllähän meillä on erilaista video- ja kuvafaktan tarkistusta ja metatietoja.
JSN:n puheenjohtaja vaatii tarkempaa erittelyä julkaistuista virheistä
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja pitää hyvänä asiana, että Iltalehti on tunnustanut virheet avoimesti.
– Se on kyllä ihan oikein, että Iltalehti on lähtenyt tähän avoimesti tarttumaan.
Hän toivoo Iltalehdeltä kuitenkin tarkempaa erittelyä siitä, millaisista virheistä on kyse.
– Ukraina-uutisointi herättää sen kysymyksen, mihin nämä virheet liittyvät. Missä tapahtumapaikoilla on väitetty olleen ja missä on oikeasti oltu? Sen tyyppisiin kysymyksiin olisi hyvä saada vastauksia.
Hyvönen nostaa esimerkiksi Butshan verilöylyn ja siihen liittyvät satelliittikuvat.
– Disinformaatiokampanjoissa yritettiin esittää, ettei Venäjä olisi sitä tehnyt. Sen takia tämmöisillä asioilla on suuri merkitys, jos ilmenee, että joukossa on kuvia, jotka esittävät toista tapahtumapaikkaa tai -aikaa. Näitä voidaan käyttää myös melkoiseen luottamuksen horjuttamiseen, jos ei olla loppuun asti tarkkoja, kun juttuja korjataan.
Iltalehden tapauksessa 33 juttua on nyt kokonaan poistettu verkosta. JSN lausui verkkosisältöjen poistamisen periaatteista vuonna 2018.
– Lähtökohtaisesti JSN totesi lausumassa, että tiedotusvälineen verkossa julkaisemia sisältöjä pitää poistaa vain erityisen painavasta syystä.
Hyvönen toteaa, että syy juttujen poistamiselle tulee kertoa lukijalle. Mikäli juttu on sisältänyt olennaisia asiavirheitä, journalistin ohjeiden mukaan virheellinen tieto tulee korjata ja yleisölle on kerrottava virheestä sekä siitä, miten ja milloin se on korjattu.
Iltalehden tapauksessa tämän hetkisten tietojen valossa ei käy ilmi, millaisia virheitä jutuissa tai niiden kuvituksessa on ollut.
– Pitäisi kertoa, missä jutuissa virheitä on ollut ja millaisia virheitä ne ovat olleet. Onhan se ihan selvä virhe, jos kuva ei esitä sitä, mitä se väittää esittävänsä, Hyvönen sanoo.
Hän pitää tapausta poikkeuksellisena, mutta ei ainutlaatuisena.
– Aina silloin tällöin on ilmennyt, että on havaittu, että on ollut mahdollisesti ongelmia olennaisten faktojen kanssa. Silloin tällöin Suomessakin on ilmennyt, että on saattanut olla epäily siitä, että on ollut jopa keksittyä aineistoa.
Hyvösen mukaan Suomessa tapaukset ovat kuitenkin olleet pienempiä kuin kansainvälisesti.