Il­ma­joen teol­li­suu­sih­me ulottui Lä­hi-itään –"E­ri­koi­sin­ta oli, kun bis­nes­neu­vot­te­lut käytiin yöllä"

Ilmajoki
Kuvassa VISE-paitaiset työntekijät viimeistelemässä konehallia.
Kuvassa VISE-paitaiset työntekijät viimeistelemässä konehallia.
YRITYS

1970-luvulla kukoistanut VS-Yhtiöt muistetaan yhtenä Ilmajoen teollisuushistorian merkkipaaluista.

Yhtiön perustaja, insinööri Seppo Hautala, olisi elokuussa täyttänyt 96 vuotta.

Lokakuussa yrityksen entiset työntekijät kokoontuvat Seinäjoelle muistelemaan Hautalaa ja omia työvuosiaan yhtiössä.

Mistä on kyse?

Ilmajoen ihme sai alkunsa vuonna 1969, kun Seppo Hautala perusti Insinööritoimisto Vesi-Seppo Ky:n Ilmajoelle.

Kohta sen rinnalle nousivat vienti- ja konepajayritys Vise Ky sekä VS-Kone Ky, joka keskittyi insinöörirakenteisiin ja vesihuoltoon.

Töitä riitti. Vesi-Seppo oli koko 70-luvun ajan Suomen suurin vesihuoltoalan urakoitsija.

Ilmajoen ihme sai alkunsa vuonna 1969, kun Seppo Hautala perusti Insinööritoimisto Vesi-Seppo Ky:n. Hautala kuvattuna Ilmajoella vuonna 1977.
Ilmajoen ihme sai alkunsa vuonna 1969, kun Seppo Hautala perusti Insinööritoimisto Vesi-Seppo Ky:n. Hautala kuvattuna Ilmajoella vuonna 1977.
Kuva: Seppo Hautalan kotialbumi

Lähtö Lähi-itään

Tytäryhtiöistä Vise Ky:n toiminta keskittyi ulkomaankauppaan, jonka suunnaksi muodostui ennen muuta Lähi-itä.

Ensimmäinen vientikohde oli Libyassa. Vuonna 1973 Tripoliin toimitettiin 300 liikuteltavaa koulurakennusta ja 100 oppilasasuntoa.

Onnistunut avaus poiki kolmen teknillisen oppilaitoksen rakentamisen Libyaan vuonna 1976. Pelkästään tuon urakan arvo lisätöineen oli 80 miljoonaa markkaa. Libyan hankkeet työllistivät enimmillään yli sata henkeä, sekä paikallisia työntekijöitä että suomalaisia.

– Meillä oli nuori porukka ja firmassa hyvä henki. Jokaista arvostettiin ja puhallettiin yhteen hiileen, silloinen työpäällikkö Kari Toivola muistelee.

– Vesi-Sepon tapaan tehtiin paljon töitä, ja samalla taidettiin tehdä myös vähän ihmeitä – niin kotimaassa kuin vientiprojekteissa, Toivola jatkaa.

– Niin se meni. Luotto nuoriin oli kova. Itse olin vasta 24-vuotias kun lähdin Ilmajoelta Libyaan, eikä pomokaan ollut kuin kolmekymppinen, kertoo Markku Koski, joka keväällä 1976 lähti talouspäälliköksi Lähi-idän komennukselle.

– Kaikenlaista siellä koettiin. Erikoinen juttu oli sekin, kun yhtäkkiä Vesi-Sepot löysi itsensä Saudi-Arabiasta rakentamassa prinssille palatsinmallista huvilaa. Mikäs siinä. Töistä ei kieltäydytty.

Saudi-Arabia, Riad 1979. Ilmajokisen Visen työmaalla on palkkapäivä. Kuvassa näkyy työntekijän ilo tilipäivänä. Palkanmaksajana Markku Koski (oik.). Kuvassa vasemmalla Antti Hakanen.
Saudi-Arabia, Riad 1979. Ilmajokisen Visen työmaalla on palkkapäivä. Kuvassa näkyy työntekijän ilo tilipäivänä. Palkanmaksajana Markku Koski (oik.). Kuvassa vasemmalla Antti Hakanen.
Kuva: Markku Kosken kotialbumi

Opittavaa riitti

Vuonna 1978 Lähi-idän markkinat puolestaan veivät Vesi-Sepot Irakiin, jonne tehtiin massiivinen 28 ammattikoulun projekti. Sen laajuutta kuvaa yli tuhat tavara- ja laitekonttia, jotka laivattiin Suomesta ja Euroopasta Irakiin.

Valtava työmaa onnistui, minkä ansiosta seurasi vielä suurempi, kuuden maatalousoppilaitoksen rakentaminen samaan maahan.

– Suomalaisilla oli korkea koulutus ja osaaminen, mutta se ei siellä vielä riittänyt. Arabimaiden kulttuuriin piti sopeutua myös bisneksen kannalta, Kari Toivola toteaa.

– Vastaan tuli monta uutta asiaa ja tapaa. Esimerkiksi Ramadanin aikaan arabit paastosivat päivällä, söivät illalla ja neuvottelivat yöllä. Jos halusi kaupat, pohjalaisen piti sinnitellä hereillä ja olla tarkkana, Markku Koski kertoo.

Toinen kuva palkanmaksusta Riadissa Saudi-Arabiassa 1979. Kuittaus palkan vastaanottamisesta saatiin osalta työntekijöistä sormenjälkikuittauksella. Vasemmalla Antti Hakanen ja vieressä Markku Koski. Oikealla paikallinen edusmies, joka valvoi ryhmän palkanmaksua.
Toinen kuva palkanmaksusta Riadissa Saudi-Arabiassa 1979. Kuittaus palkan vastaanottamisesta saatiin osalta työntekijöistä sormenjälkikuittauksella. Vasemmalla Antti Hakanen ja vieressä Markku Koski. Oikealla paikallinen edusmies, joka valvoi ryhmän palkanmaksua.

Sota romahdutti

Neuvottelut sujuivat ja kauppaa saatiin. Vuonna 1979 VS-yhtiöiden liikevaihto oli lähes 300 miljoonaa markkaa ja työntekijöitä noin 1 200. Yhtiö oli uransa huipulla.

Valitettavasti toiminta päättyi vuonna 1981 konkurssiin, jota edesauttoi Iranin ja Irakin välille syyskuussa 1980 puhjennut sota. Sen johdosta isot urakat, kuten jättimäinen 1100-projekti Irakissa, viivästyivät ratkaisevasti.

– Se jos yksistään olisi toteutunut, ennakkomaksuilla olisi voitu hoitaa jatkoa toiminnalle, Markku Koski arvioi.

VS-yhtiöiden alasajo oli Suomen suurin rakennusalan konkurssi siihen mennessä. Kari Toivolan mukaan talon kulttuuria kuvaa hyvin se, ettei yksikään työntekijä jäänyt hädän hetkellä toimettomaksi.

–Itkun sijaan käärittiin hihat ja perustettiin omia yrityksiä. Työ Vesi-Sepolla oli myös hyvä suositus. Puolen vuoden päästä jokaisella työntekijällä oli uusi työpaikka.

Seppo Hautala (oik.) allekirjoittamassa urakkasopimusta Irakin Bagdadissa lokakuussa 1978.
Seppo Hautala (oik.) allekirjoittamassa urakkasopimusta Irakin Bagdadissa lokakuussa 1978.

Vesi-Seppo pomona

Yhtiön pääkonttori toimi koko ajan Ilmajoella, mikä toi alueelle paljon korkeasti koulutettua henkilökuntaa ja hyviä veronmaksajia.

Ilmajoella vuonna 1993 kuollut Seppo Hautala oli henkilökuntansa mukaan johtajana rohkea, energinen ja kannustava.

–Hän oli vaativa, mutta arvosti jokaista työntekijää, muisti arjen huumorin ja sai kaikki pistämään parastaan. Se on varmasti se syy, miksi me nytkin haluamme kokoontua muistelemaan menneitä, Kari Toivola arvioi.

VS-Yhtiöiden entiset työntekijät kokoontuvat 10. lokakuuta kello 14 Marttilan talliin Seinäjoelle.

Ilmajoella vuonna 1993 kuollut Seppo Hautala oli henkilökuntansa mukaan johtajana rohkea, energinen ja kannustava.
Ilmajoella vuonna 1993 kuollut Seppo Hautala oli henkilökuntansa mukaan johtajana rohkea, energinen ja kannustava.
Kuva: Seppo Hautalan kotialbumi
Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä