Ilmajoen kunta ja seurakunta ovat yhdessä Ilmajoki-seuran kanssa käynnistäneet Ilmajoen pitäjän historian kirjoituksen täydentämisen. Kolmas osa kattaa ajanjakson viime sodista Euroopan unioniin liittymiseen.
Historian kirjoituksen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Työn suorittamisesta vastaavat tutkimusjohtaja, taloushistorian dosentti Sulevi Riukulehto ja tutkija, FM Jaakko Mäntylä sekä joukko Ruralia-instituutin tutkijoita. Käsikirjoitus luovutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä.
Tutkimuksen tueksi on perustettu historiatoimikunta, jossa on edustus Ilmajoen kunnasta, seurakunnasta ja ilmajokelaisista yhdistyksistä. Toimikunnalla on keskeinen rooli kirjan tausta-aineiston, kuten kuvituksen kokoamisessa.
– Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitsemme apua ihan tavallisilta ilmajokelaisilta. Historiatoimikunta ottaa vastaan valokuvia ja muita aineistoja. Erityisen kiitollisia olemme yhdistysten, seurojen ja muiden toimijoiden julkaisemattomista historiikeista, käsikirjoituksista ja muistelmista, joita laaditaan usein yhteisöjen vuosijuhliin, Riukulehto kertoo.
Kirjoittajien käyttöön kerätty aineisto arkistoidaan myös jälkipolvien käyttöön. Sopivilta osilta se liitetään osaksi Ilmajoen kotiseutukokoelmaa.
Historiatoimikunnan jäsenet ovat: kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski, kehitysjohtaja Juha Kurikka, vt. kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Esa Paulamäki, kirkkoherra Kari Mantere, talouspäällikkö Antti Viita sekä Ilmajoki-seuran edustajina Antti Välimäki ja Leo Palomäki. Toimikunta täydentyy vielä Ilmajoki-lehden, Kulttuuriyhdistys Kydön, Museo- ja maamiesseuran sekä yrittäjäjärjestön edustajilla.
Ilmajoen historiasta on aiemmin valmistunut kaksi osaa: Niilo Liakan kirjoittama Ilmajoen pitäjä (1934) ja Aulis J. Alasen Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen (1953).