Jääkäriliike herätti vielä 40 vuotta sitten julkisessa keskustelussa intohimoja. Seinäjoella järjestettiin kesäkuussa 1983 jääkäriliikeseminaari, joka kokosi historian tutkijoita ja historiasta kiinnostuneita pohtimaan aihetta. Tilaisuutta isännöivät Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto ja maakunnan historianopettajat.
Ilmoittauduin seminaariin heti, kun sain siitä tiedon. Olin juuri aloittanut Vaasa-lehden kulttuuritoimituksen avustajana. Saisinko tehdä jääkäriliikeseminaarista jutun?
– Tehköön, kunhan siitä tulee hyvä, tulivat päätoimittaja Erkki Malmivaaran terveiset.
Jutun hyvyydestä en osaa sanoa, mutta kahtena päivänä aiheesta oli puoli sivua lehdessä. Se oli siihen aikaan paljon.
Vuonna 1983 jääkäreiden paluusta Suomeen oli kulunut 65 vuotta. Katsottiin, että aika oli kypsä käsitellä jääkärien merkitystä Suomen itsenäistymisessä.
Jääkäriliikehän syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana, kun Suomesta lähti viranomaisilta salassa lähes 2 000 miestä Saksaan hankkimaan sotakoulutusta. Tarkoitus oli irrottaa Suomi itsenäiseksi sotaa käyvästä Venäjästä.
"Tule äkkiä, ettei Ylen väki huoma"
Jääkäreiden pääjoukko palasi Saksasta helmikuussa 1918 jäänmurtaja Sammon johtamassa saattueessa Vaasan Vaskiluodon satamaan ja osallistui menestyksekkäästi vapaussotaan. Vuonna 1983 jääkäreitä oli vielä elossa 47 miestä.
Tunnetuin elossa olevista oli jääkärieversti Matti Laurila. Hän asui Seinäjoella suojeluskuntatalon yläkerrassa. Halusin haastatella erityisesti Laurilaa, koska hän paikallisena kuuluisuutena kiinnosti lehden lukijoita.
Harhailin seminaaripaikalla Seinäjoen kauppaoppilaitoksella. Tilaisuus ei ollut vielä alkanut.
Erään luokkahuoneen ovi toisessa kerroksessa avautui ja Jyväskylän-ajoilta tuttu MTV:n toimittaja Erkki Juurioja kurkisti ulos.
– Laurilaa tuodaan haastatteluun. Saat tehdä samalla juttua. Tule äkkiä sisälle, ettei Ylen väki huomaa, Erkki vinkkasi. Tv-yhtiöillä näytti olevan kova kilpailu.
Kyynärsauvoihin tukeutuva kivulloisen näköinen jääkärieversti saapui avustajansa kanssa. Ponnistus sai everstin kämmenen päällä olevan hauraan verisuonen katkeamaan, ja käsi teipattiin.
Reippaasti sotavanhus asettui kameran eteen, ja haastattelu alkoi. Minä istuin taustalla, tein muistiinpanoja ja napsin kuvia.
Suljettu elokuvanäytös
Seminaarissa Matti Laurila muisteli muun muassa lähtöään Saksaan. Hän matkusti väärällä nimellä junassa Kemiin ja sieltä joen yli jäätä pitkin Ruotsin puolelle. 1915 parikymppinen Laurila aloitti Saksan Lockstedtissa jääkärikoulutuksen.
Jääkärieversti Matti Laurila menehtyi vain kuukauden kuluttua seminaarista. Todennäköisesti siellä tehdyt haastattelut jäivät hänen elämänsä viimeisiksi.
Seminaarissa oli mukana toinenkin historiasta tuttu eteläpohjalainen eli kouluneuvos Reino Ala-Kulju. Tämä rehtori ja rovasti oli kuohuvalla 30-luvulla Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajana. Sodan jälkeen Ala-Kulju edusti Kokoomusta. Myös Ala-Kulju kuoli vuonna 1983.
Seminaarilaisille esitettiin suljettuna näytöksenä Risto Orkon vuonna 1938 ohjaama Jääkärin morsian -elokuva. Elokuva kiellettiin sotien jälkeen neuvostovastaisena. Elokuvatarkastamo vapautti morsiamen sensuurista vasta 1986.
Silloin elettiin sitä aikaa.