Toimittaja Anne Puumalan mielenkiintoinen juttu (I-P 4.5.) sisälsi vakavaa asiaa ja surullisia ihmiskohtaloita pohjalaisista Tammisaaren punavankileirillä.
Sotia on kuitenkin hyvä tarkastella kokonaisuuksina eikä vain yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta, ettei sodan historiallinen merkitys jää hämäräksi. Talvisotaa, jatkosotaa tai Lapin sotaa ei yleensä tarkastella vain vankileirien kautta.
Nykyään vuoden 1918 sota kuvataan lähinnä valkoisten ja punaisten yhteenottona eli Suomen sisällissotana.
Ensimmäisessä maailmasodassa (1914–1918) Venäjä pelkäsi vihollismaansa eli Saksan hyökkäystä Ruotsin kautta Suomeen. Siksi mm. Etelä-Pohjanmaalle tuotiin venäläisiä sotajoukkoja.
Suomi itsenäistyi 6.12.1917 ja maassa oli vähintäänkin tuhansia entisen emämaan eli Venäjän sotilaita. Sortavalassa ja Etelä-Pohjanmaalla sota alkoi vapaussotana venäläisten varuskuntien aseistariisuntana. Joten Ylistarossa tai Lapualla sota ei alkanut punaisten ja valkoisten yhteenottona tammisunnuntaina 1918. Tuon tammisunnuntain tienoilla punakaartit ottivat vallan eteläisessä Suomessa.
Kenraali Mannerheimin Helsingin voitonparaatin 16.5.1918 jälkeen sota jatkui heimosotina ja rajakahakoina. Lopullinen rauha rajoineen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä sovittiin vasta Viron Tartossa 14.10.1920.
Puumala nostaa jutussaan tärkeän asian eli sotavankien kohtelun esille. Päivitetty Geneven sopimus säätelee mm. sodassa haavoittuneiden ja sotavankien kohtelua.
Toisaalla Risto Rytille punavankien armahduskysymys oli aikanaan vaikea asia, kun hän itse selvisi 1917 Mommilan verisistä tapahtumista puolisonsa (Gerda Ryti, o.s. Serlachius) kanssa hengissä, ja veljensä Niilo Rytin nimi on Huittisissa valkoisten sankarimuistomerkissä.
Ei ole syytä ihannoida sotia, mutta niiden merkitys Suomen historiassa on hyvä ymmärtää.
Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan tai kenen joukoissa vanhemmat, isovanhemmat tai isoisovanhemmat seisoivat. Kansakunnan kannalta ikävän 1918 sodan lopputuloksena Suomi säilyi itsenäisenä, länsimaisena demokratiana.
Risto Lauhanen
sotahistorian harrastajatutkija
Ylistaro