Meillä on oikeus, ja ehkä velvollisuuskin, olla onnellisia, nauttia elämästä, sanoo korealainen Choi Jeong Hwa, jonka muovirihkamasta rakennettu näyttely on nähtävänä ja koettavana Kiasmassa.
Yksi näyttelyyn tutustuneista oli kirjoittanut palautteeksi nimimerkillä Karkki: ”Minun mielestäni muovi muovautuu moneksi maailmassa, meidän mielissämme mutkattomaksi mereksi muuttuen.”
Tyynellä merellä kelluu maailman suurin muovilautta jätepyörteenä. Merissä muoviroskaa on miljoonia tonneja. Se on tappavaa merilinnuille, kilpikonnille, hylkeille, merileijonille, valaille, kaloille – ja ihmiselle.
Osallistuin Suomenlahden rannalla jokakeväisiin muoviroskan keruutalkoisiin. Putsasin noin 100 metriä rantaa ja sain saaliiksi neljä isoa jätesäkillistä tavaraa. Kupit, pullot, lautaset ja shampoopullot olivat helppoja, mutta pieneksi silpuksi jauhautunut muovi oli mahdotonta kerätä.
Suomen rannat ovat Itämeren saastuneimmat ja Itämeri saastuneimpia meriä. Kaikesta emme voi syyttää naapureitamme. Siellä oli säkinpalasia Valko-Venäjältä, venäläisiä pulloja, mutta myös aitoja suomalaisia tuotteita.
Merestä löytyy myös liuenneita aineita. Krasnyi Borin ongelmajätealtaista voi syöksähtää tulvaveden mukana ensin pietarilaisten juomavedenottamoon Nevaan kadmiumia, nikkeliä, polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä, elohopeaa ja lindaania. Pietarin ohitettuaan vesi valuu mausteineen Suomenlahteen.
Päästöt aiheuttavat haittoja, jotka ihminen maksaa sairastumisina. Useimmat myrkyt aiheuttavat hormonaalisia häiriöitä ja lisääntymishaittoja. Verenkiertoelimet, munuaiset, maksa ja hermosto voivat olla vaarassa. Myrkyt lisäävät myös syöpään sairastumisia.
Suomen vesien tila on erinomainen Lapissa ja hyvä Itä-Suomessa, siellä missä ihmisen toiminta on vähäisintä. Sen sijaan Etelä-Suomen joet ovat välttävässä ja Länsi-Suomen joet ovat huonossa kunnossa.
Suomi aiheuttaa Itämeren rehevöitymistä siinä missä naapuritkin; eniten merivesiä kuormittaa maatalous. Ministeriön listoilla on 35 keinoa rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Yksinkertaiselta ratkaisulta tuntuu ainakin tulvasuojelu; metsiin voisi rakentaa kosteikkoja, jotka pidättäisivät vettä. Tavoitteena on vähentää meren ravinnekuormitusta 440 fosforitonnilla ja 6600 typpitonnilla vuodessa.
Toukokuun alussa Ilkka kertoi pohjalaisten yrittäjien maatalousmuovin kierrätyslaitoksesta. Muovi murskataan, granuloidaan ja kierrätetään uudeksi muovituotteeksi. Likaisimmat muovit palautetaan takaisin öljyksi. Tämähän olisi parasta kiertotaloutta. Toivottavasti hanke toteutuu.
Menin Kiasmasta suoraan Ateneumiin. Siellä oli vielä Auguste Rodinin Ajattelija, jonka taiteilija on tehnyt Helvetin porttia varten vuonna 1903. Siinä on mies kumarassa asennossa syvissä mietteissään. Kuinka syvälle miehen pää olisikaan painunut, jos Rodin olisi nähnyt 100 vuotta eteenpäin ja nähnyt muovin ja myrkkyjen maailman?
Pallomme on niin ihmeellinen paikka, että voisimme pitää siitä parempaa huolta.
Eeva Korpi-Hyövälti
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi.