Olen nyt ”budjannut” Vaasan Palosaarella 26 vuotta. Kuten niin moni muukin paikkakunta Suomessa, on tämäkin alue palveluittensa puolesta kokenut menetyksiä. Pois ovat hävinneet muun muassa pankit ja posti. Viimeisenä ollaan täältä viemässä kirjasto joka tätä aluetta on palvellut vuodesta 1928 lähtien.
On kuitenkin yksi asia, mikä ei ole häipynyt täältä näinä vuosina! Se on erityisesti vanhalla, nyt poistetulla suojelukaava-alueella ja paikoin muuallakin kukoistava vanhojen rakennusten suoranainen rappio. Kun niitä lähes päivittäin kävely- ja polkupyörämatkoilla havahtuu katselemaan, niin ei voi kuin ihmetellä, mikä on syynä siihen, että vanhoja, sinänsä kauniita rakennuksia ei saada kunnostettua? Onko syynä rahan puute vai pelkkä ajattelutapa, että meille ne kelpaavat sellaisenaan.
Kun joskus on tullut matkailtua muillakin paikkakunnilla, niin en moista rappiopesää ole juurikaan päässyt havaitsemaan! Esimerkiksi Tampereen Pispala on muuttunut taannoisesta rappiopesästä edustavaksi kaupunginosaksi, jonne nyt halutaan päästä asumaan rauhalliseen miljööseen, joka Vaasan Palosaaren tapaan on aivan lähellä kaupunkikeskustaa.
Luulisi, että kohennettuna tämä aina 1700 -luvulta saakka asuttunakin periytyvä, vankan teollisuus- ja merenkulun perinteet omaava ”Vaasan ensimmäinen lähiö” olisi puoleensavetävä alue, kun tämä on lähellä ydinkeskustaa toimivien kulkuyhteyksien päässä.
Olen joskus aiemminkin yleisönosastojutussa kiinnittänyt huomiota tämän alueen rakennusten heikkoon kuntoon ja ”itse tykönäni” todennut, että se on kaukana siitä, mitä voisi odottaa nykyaikaiselta kaupunginosalta!
On ikävä havaita vuodesta toiseen, että rakennusten seinäpinnat lohkeilevat, rappaus rapisee, maali hilseilee ja rapistuneet ikkunapuitteet ovat sellaisessa kunnossa, että niistä ”väkevä mies” muitta mutkitta sisälle menee! Talvisin räystäitä koristavat pitkät jääpuikot, jotka osaltaan todistavat, että lämpöhävikki on melkoinen. Luulisi, että noilla ominaisuuksissa varustetuissa taloissa asuminen jo kalliiksikin tulee?
Tässä ei nyt auta hokema, että ”muuta pois, jos ympäristö ei miellytä”. En ole muuttamassa mihinkään vaan paremminkin toimimassa viihtyisämmän ympäristön puolesta, sillä se on kaikkien palosaarelaisten etu!
Kun Onkilahden ranta-alueita on kohennettu todella näyttäviksi, niin nyt olisi kyllä muun Palosaaren vuoro. Kauniimpi Palosaari olisi todellinen idylli!
Erkki Rantamäki
Vaasa