Hallitus antoi eduskunnalle toukokuussa esityksen vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamisesta. Vanhusasiavaltuutettu kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan, jolla toimii tällä hetkellä lapsiasia-, yhdenvertaisuus-, tasa-arvo-, tietosuoja- ja tiedusteluvalvontavaltuutettu.
Hallituksen tavoitteena on, että laki ehdittäisiin hyväksyä eduskunnassa ennen istuntotaukoa ja se tulisi voimaan heinäkuun alussa.
Ikääntymistä ja vanhuspalveluita tutkinut professori
– Ihan hyvä asia, kun meillä näyttää siltä, että joka asiaan pitää olla oma valtuutettu siksi, että noudatetaan lakia.
Oikeusministeri
Vanhusasiavaltuutettu tekee myös aloitteita ja antaa lausuntoja, laatii ja teettää selvityksiä sekä julkaisee raportteja. Lisäbudjetissa tehtävän perustamiseen myönnettiin 115 000 euroa.
– Olen sitä mieltä, että vanhusasiavaltuutettu on tarpeen ikääntyvässä yhteiskunnassa. Hänen tehtäviinsä pitäisi kuulua sen seuranta syrjitäänkö tässä yhteiskunnassa iäkkäitä. Onko institutionaalista syrjintää, onko järjestelmässä syrjintää, onko julkisessa puheessa syrjintää, onko poliitikkojen ja virkamiesten puheissa ja papereissa syrjintää?
Vaaraman mielestä ikäsyrjintä on jo niin luontevaa, ettei sitä edes huomata.
– Ikääntyneet katsotaan vain kustannuseränä, ei katsota paljonko he maksavat veroja, paljonko kuluttavat, paljonko ylläpitävät kulttuuripalveluita ja pitävät yllä kolmatta sektoria. Tätä kansantaloudellista merkitystä ei katsota, vaan katsotaan vain kulut.
Yhtenä yksityiskohtana Vaaramaa ärsyttää ikääntyneiden naisten mummottelu.
– Meillä mummotellaan ihmisiä. Mikä ihmeen mummo ikääntynyt nainen on poliitikolle tai päätöksentekijälle? Oma isoäiti on mummo.
Vaarama sanoo, että Suomessa ihmisen otsaan lyödään viimeinen myyntipäivä, kun hän täyttää 65 vuotta, vaikka 65-vuotiaat ovat aktiivisia vaikuttajia.
– 65-vuoden ikä on vanhentunut määre ikääntymisestä, meillä pitäisi puhua 80 vuotta täyttäneistä ikääntyneinä.
– Mielestäni hallituksen esitystä on muutettava eduskunnassa. Vanhusasiavaltuutetulla on oltava todellinen toimivalta puuttua epäkohtiin. Siksi vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen on annettava eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi ja vanhusasiavaltuutettu on sijoitettava eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen, esittää entinen sosiaali- ja terveysministeri ja entinen eduskunnan puhemies
Risikko muistuttaa, että eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa käsitellään jo nyt vanhusten oikeuksia koskevia asioita laajasti, kuten sosiaalihuoltoa, terveydenhuoltoa, vammaisten henkilöiden oikeuksia, edunvalvontaa, verotusta ja poliisin toimintaan liittyviä asioita.
Professori Vaarama kannattaa uuden pestin sijoittamista oikeusministeriöön, eikä eduskuntaan.
– Toivon mukaan vanhusasiavaltuutetun nimitys on epäpoliittinen, riippumaton ja asiantuntemukseen perustuva.
Tehtävän kelpoisuusehdoissa on mainittu ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja perehtyneisyys perus- ja ihmisoikeusalaan.
Suomeen perustettava vanhusasiavaltuutetun tehtävä ei ole ainutlaatuinen maailmassa. Esimerkiksi Norjassa, Britanniassa ja Maltalla on vastaavanlaisia tehtäviä. Suomessa vanhustenasioita ovat hoitaneet lakisääteiset, paikalliset vanhusneuvostot. Joissakin kunnissa toimii myös vanhusasiamies.
Kirsi Turkki
