Ukrainan Zaporizhzhjan ydinvoimalassa katkesivat sähköt tilapäisesti viime yönä, mistä aiheutui merkittävä vaaratilanne. Asiasta kertoi tänään Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA tiedotteessaan.
Kyseessä oli IAEA:n mukaan jo kahdeksas kerta sodan aikana, kun virta katkesi Euroopan suurimman voimalan molemmista ulkoisista sähkölinjoista, mikä aiheutti täyden sähkökatkoksen.
IAEA:n mukaan katkoksen aikana sähköä saatiin hätätilanteisiin tarkoitetuista varageneraattoreista.
Järjestö on useasti varoittanut lähistöllä käytävien taistelujen vaarantavan ydinturvallisuuden. Euroopan suurin ydinvoimala on joutunut tulituksen kohteeksi, ja se on irrotettu useaan otteeseen sähköverkosta, mikä on herättänyt pelkoa suuresta ydinonnettomuudesta.
Laajamittainen sota alkoi viime vuoden helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Hätägeneraattorit pelastivat tilanteen
Järjestön mukaan sen paikalla olevat asiantuntijat kertovat, että voimalan yhteys sen ainoaan varasähkölinjaan katkesi eilen noin puoli yhdeltätoista illalla ulkoisen verkkovian vuoksi. Noin viisi tuntia myöhemmin virta katosi myös laitoksen pääsähkölinjasta. Katkokseen johti IAEA:n mukaan vika, joka sijaitsi hyvin kaukana itse voimalasta.
Voimalan hätägeneraattorit käynnistyivät kuitenkin onneksi automaattisesti.
– Viimeisin sähkökatkos on jälleen yksi muistutus siitä, kuinka epävarmaoja ydinturvallisuus ja voimalan turvallisuustilanne ovat. Niihin voivat vaikuttaa tapahtumat hyvin kaukana itse voimalasta, sanoi IAEA:n johtaja Rafael Grossi.
Hän vaati osapuolia pidättäytymään sellaisista toimista, jotka voisivat vaarantaa voimalaa vielä enemmän.
Putin allekirjoitti asetuksen sotilasvahvuuden kasvattamisesta
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti perjantaina asetuksen maan sotilasvahvuuden kasvattamisesta 15 prosentilla. Venäjän asevoimien mukaan päätös on yhteydessä Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan liittyviin uhkiin.
– Armeijan kokopäiväisen vahvuuden kasvattaminen johtuu kasvavista maahamme kohdistuvista uhista, jotka liittyvät erityissotilasoperaatioon ja Naton jatkuvaan laajentumiseen, Venäjän asevoimat sanoi käyttäen termiä, jota virallinen Venäjä käyttää maan Ukrainassa käymästä sodasta.
Asevoimien mukaan sotilaiden määrä kasvaa noin 170 000:lla, minkä se arvioi olevan "riittävä" vastaus "Nato-blokin aggressiiviseen toimintaan".
Sekä Ukraina että Venäjä pyrkivät täydentämään rivejään sodassa, jonka etulinjat eivät ole isommin liikkuneet viime kuukausina.
Asevoimat: Ei uutta liikekannallepanoa
Asevoimien mukaan suunnitteilla ei ole uutta liikekannallepanoa tai muutoksia asevelvollisuuteen. Edellinen liikekannallepano johti viime vuonna siihen, että huomattava määrä miehiä lähti Venäjältä.
Sen sijaan asevoimat on viime kuukausina turvautunut rekrytointikampanjoihin ja lupaillut houkuttelevia taloudellisia hyötyjä.
Venäjän hallinnon vastustajat ovat kuitenkin sanoneet, että toimet ovat olleet eräänlaista piiloteltua liikekannallepanoa. Miehiä on sanottu edelleen satunnaisesti kutsutun asevoimien palvelukseen.
Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainassa viime vuoden helmikuun lopulla.
Zelenska ei halua miehensä jatkavan presidenttinä
Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska kertoo Economist-lehden haastattelussa toivovansa, ettei hänen miehensä presidentti Volodymyr Zelenskyi pyri toiselle kaudelle. Asiasta on kertonut myös Kyiv Independent.
Zelenska kertoo haaveilevansa siitä, että sodanajan velvollisuuksien erottama perhe pääsisi tulevaisuudessa taas viettämään aikaa yhdessä.
Ukrainan seuraavien vaalien ajankohta on maassa kiistelty kysymys. Tavanomaisen aikataulun mukaan vaalit pitäisi järjestää keväällä, mutta sotatilalaki ei periaatteessa vaalien järjestämistä salli. Presidentti Zelenskyi on aiemmin sanonut, ettei pidä aikaa oikeana vaaleille.